Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti, ruotsi
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

Viikon 13 aukioloajat

Ma 25.3. 9-19

Ti 26.3. 9-19

Ke 27.3. 9-19

To 28.3. 9-19

Pe 29.3. SULJETTU

La 30.3. 9-16

Su 31.3. SULJETTU



Viikon 14 aukioloajat

Ma 1.4. 12-16

Ti 2.4. 9-19

Ke 3.4. 9-19

To 4.4. 9-19

Pe 5.4. 9-19

La 6.4. 9-16

Su 7.4. 12-16




Terveydeksi!-lehden uutisia

Yleinen aivorappeumasairaus kehittyy jo keski-iässä

26. maaliskuuta 2024 – Lewyn kappale -tauti on keski-ikäisillä luultua yleisempi. Tuoreessa tutkimuksessa joka kymmenenneltä yli 50-vuotiaalta löydettiin aivoista vähintään alkavia tautimuutoksia. Lue koko artikkeli

26. maaliskuuta 2024

Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Taudissa aivorunkoon, aivojen limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen kehittyy niin sanottuja Lewyn kappaleita, jotka ovat alfasynukleiini-nimisen proteiinin kertymiä. Samanlaisia kudosmuutoksia on myös henkilöillä, joilla on diagnosoitu Parkinsonin tauti.

Lewyn kappale -tautia voi olla vaikeaa tunnistaa sairauden alussa, sillä se etenee hitaasti. Oireisiin kuuluu usein liikehäiriöitä, muistiongelmia ja psykiatrisia oireita.

Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa taudin kudosmuutosten esiintymistä nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut tiedossa Lewyn kappale -tautia tai Parkinsonin tautia. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat selvittäneet taudin esiintymistä yli 60-vuotiailla.

Tutkijat saivat selville, että Lewyn kappale -tautimuutoksia voi alkaa kehittyä aivoissa jo keski-iässä, vaikka varsinaisia oireita ei vielä olisi.

– Löydöksemme viittaavat siihen, että Lewyn kappale -sairaus on yli 50-vuotiailla yleisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tutkimuksessa löysimme vähintään alkavia tautimuutoksia yhdeksältä prosentilta yli 50-vuotiaista, joilla ei ollut Parkinsonin taudin tai Lewyn kappale -taudin diagnoosia, kertoo apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta.

Myllykangas kertoo, että tulevaisuudessa aivorappeumasairauksiin kehitetyt hoidot kohdistetaan todennäköisesti potilaisiin, jotka ovat taudin alkuvaiheessa tai vasta riskissä sairastua tautiin.

– Hoidot ovat taudin alkuvaiheessa kaikkein tehokkaimpia. Sen vuoksi tautimuutosten yleisyyden selvittäminen myös nuoremmissa ikäryhmissä on tärkeää.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Ihmisten syyhylääkkeet vaarallisia eläimille

25. maaliskuuta 2024 – Syyhyvoiteiden sisältämä permetriini aiheuttaa kissoille herkästi myrkytysoireita. Ivermektiinitabletit voivat olla vaarallisia joillekin koiraroduille. Lue koko artikkeli

25. maaliskuuta 2024

Syyhytartuntojen hoitoon käytettävien permetriinivalmisteiden käyttö on lisääntynyt syyhytartuntojen määrän kasvaessa. Permetriinivalmisteita käytettäessä on huomioitava myös niiden mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset lemmikeille - erityisesti kissoille, muistuttaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Kissat saavat herkästi permetriinistä myrkytysoireita, jotka voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Kissa voi saada elimistöönsä permetriiniä esimerkiksi nuolemalla permetriinivoidetta käyttäneen ihmisen ihoa tai nuolemalla ja syömällä lääkepakkauksia tai tekstiilejä, joihin on ihmisen ihosta tarttunut permetriinivoidetta.

Tyypillisiä permetriinimyrkytyksen oireita kissalla ovat erilaiset hermosto-oireet, muun muassa kuolaaminen, tärinä, ihon lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasten nykiminen, ruumiinlämmön nousu, liikkumisvaikeudet tai kouristukset. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluessa permetriinialtistuksesta, mutta joskus oireiden alkuun voi mennä jopa 48-72 tuntia. Jos kissalla epäillään permetriinimyrkytystä, on kissa vietävä nopeasti eläinlääkäriin.

Kissojen lisäksi permetriini on vaarallista myös akvaariokaloille, joten akvaarion hoitotoimenpiteitä ei kannata tehdä juuri rasvatuilla käsillä ilman kertakäyttöhansikkaita.

Ivermektiiniitabletit vaarallisia joillekin koiraroduille

Suun kautta syyhyn hoitoon käytettävien ivermektiinitablettien kohdalla on huomioitava niiden vaarallisuus lähinnä collie-sukuisille koirille, vanhaenglanninlammaskoiralle sekä näiden lähisukuisille koirille ja risteytyksille. Näillä roduilla voi olla mutaatio MDR1-geenissä, joka aiheuttaa yliherkkyyden ivermektiinille. Tällaisilla koirilla ivermektiini voi aiheuttaa myrkytyksiä, joiden tyypillisiä oireita ovat muun muassa väsymys, liikkumisvaikeudet, lisääntynyt kuolaaminen, laajentuneet mustuaiset silmissä, sokeus tai kohtaukset. Myrkytysoireista kärsivä koira tarvitsee välitöntä eläinlääkärin hoitoa. Ivermektiinimyrkytysten estämiseksi tabletit on pidettävä poissa lemmikkien saatavilta.

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa

21. maaliskuuta 2024 – Tuoreen tutkimuksen mukaan pienikin, jopa suosituksia vähäisempi liikunta vähentää riskiä sairastua aivoverenkierohäiriöihin. Lue koko artikkeli

21. maaliskuuta 2024

Liikunta ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa pienentävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mutta hyödyt saadakseen ei välttämättä tarvitse lenkkeillä päivittäin. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan myös liikuntasuosituksia vähäisempi liikkuminen pienentää sairastumisriskiä.

Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 15 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 750 000 aikuisen kymmenvuotisista seurantatiedoista.

Liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta myös tätä vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienensi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa jonkin verran. Yhteydet näkyivät riippumatta osallistujan iästä tai sukupuolesta.

Liikunnan lisäksi myös muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta samanlaisia havaintoja on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa. Tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on parempaa kuin pelkkä löhöily.

Tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille