Tervetuloa

12. syyskuuta 2025

"Apteekkaria ilahduttaa, että olette pohdiskellut sopivaa ajankohtaa lääkkeen otolle, sillä useilla lääkkeillä ottoajankohta ja -tapa voi merkittävästi vaikuttaa lääkkeen tehoon. On esimerkiksi lääkkeitä, jotka suositellaan otettavaksi aamulla tyhjään vatsaan ja vastaavasti lääkkeitä, jotka suositellaan otettavaksi aterian yhteydessä. Toki on myös monia lääkkeitä, joiden ottoajalla ei ole merkitystä. Primaspan kuuluu näihin lääkkeisiin. Sen voi ottaa joko aamulla tai illalla, mikä tuntuu teille luontevimmalta. Kannattaa pohtia myös, milloin lääkkeen otto tulee parhaiten muistettua. Vain otettu lääke auttaa.

Primaspanin sisältämä asetyylisalisyylihappo vähentää veren hyytymistä estämällä verihiutaleidentoimintaa. Tämän vaikutuksensa takia sitä käytetään aivoinfarktin ja aivoverenkierron häiriöiden sekä sydäninfarktin ehkäisyyn lääkärin arvioitua kokonaisriskin. Vaikka lääkettä saa ostaa ilman reseptiä, sen käyttö aloitetaan vain lääkärin kehotuksesta. Onhan tilanteenne tällainen?"

Apteekkari Petteri Henriksson, Karjaan apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 3/2025

Mitä haluaisit kysyä apteekkarilta?
Lähetä kysymyksesi palstalle täältä>

Lue lisää:

Mitä tabletti sisältää?

Onko tyypin 2 diabeteksen lääkitys loppuiän?

Milloin unohtunut lääke otetaan?

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

10. syyskuuta 2025

Vessanpöntöllä kännykkää selaavat saattavat saada peräpukamia muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kännykkä kädessä pöntöllä tulee istuttua pitempään, mikä luultavasti selittää pukamariskin.

Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, johon osallistui 125 aikuista kolonoskopiaan ohjattua aikuista. Tähystystutkimuksen tekijät tutkivat potilaat myös peräpukamien varalta.

Kaikkiaan 66 prosenttia potilaista kertoi käyttävänsä kännykkää pöntöllä istuessaan, ja heillä peräpukamia todettiin lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin muilla potilailla. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden ikä, elintavat ja vessatottumukset.

Kännykänselaajat istuivat pöntöllä selvästi pitempään kuin muut potilaat, mikä tutkijoiden mukaan todennäköisesti selittää tuloksia. Lähes 40 prosenttia kännykkää vessassa käyttävistä istui pöntöllä yli viisi minuuttia. Muista potilaista pitkiä istuntoja harrasti vain 7 prosenttia.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta tutkijat suosittavat silti jättämään kännykän selaamisen muihin hetkiin.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä PLOS One -lehdessä.

Peräpukamat ovat seuraus anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle. Verenvuoto, kutina ja hygieniaongelmat ovat yleisimmät oireet, mutta yleensä peräpukamat paranevat itsestään.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

14. elokuuta 2025

Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, selviää laajasta Ruotsissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.

Kuormittavat emotionaaliset vaatimukset asiakas-, oppilas- ja potilastyössä suurentavat diabetesriskiä miehillä noin 20 % ja naisilla 24 %. Erilaiset konfliktitilanteet, kuten haastavat kohtaamiset, suurentavat diabetesriskiä miehillä 15 % ja naisilla 20 %.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan sosiaalisen ja emotionaalisen tuen puute työpaikalla pahentaa tilannetta entisestään, koska työntekijät jäävät yksin kuormituksen kanssa. Sairastumisriskiä suurentaa myös se, että työstressistä kärsivillä on usein epäterveellisemmät elintavat.

Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten mukaan monet työhön liittyvät haitalliset tekijät, kuten työstressi, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta ja arvostuksen puute, suurentavat diabetesriskiä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös, että stressi voi esimerkiksi käynnistää elimistössä hiljaisen tulehdustilan, häiritä rasva-aineenvaihduntaa ja suurentaa kortisolipitoisuuksia, mitkä kaikki voivat edistää aikuistyypin diabeteksen kehittymistä.

Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana noin kolme miljoonaa Ruotsissa asuvaa työssä olevaa henkilöä, iältään 30–60 vuotta. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla