Tervetuloa

11. syyskuuta 2024

Insuliiniresistenssi voi olla osallisena yli 30 sairauden kehittymisessä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Euroopan diabetestutkijoiden vuotuisessa EASD-konferessissa.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.

Tiedot perustuvat brittien mittavaan UK Biobank -aineistoon, josta analysoitiin 430 000 miehen ja naisen 13-vuotiset seurantatiedot.

Tulosten perusteella insuliiniresistenssi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua 26 sairauteen. Esimerkiksi unihäiriöt, bakteeri-infektiot, iskias, maksataudit, mielialahäiriöt, haimatulehdukset, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, korkea kolesteroli ja verenpaine ja kihti olivat yleisempiä.

Hieman yllättäen insuliiniresistenssi liittyi myös pienempään riskiin sairastua joihinkin sairauksiin kuten anemiaan, Parkinsonin tautiin ja osteoporoosiin.

Osa yhteyksistä on tunnettu aiemminkin, mutta esimerkiksi Parkinsonin tautia koskeva havainto on uusi. Insuliiniresistenssi liittyi myös suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain naisilla. Tutkimukseen osallistuneet olivat 40–69-vuotiaita.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

10. syyskuuta 2024

Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä mahasyövän kehittymistä. Samanlaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimuksessa yhdistettiin yhdentoista aiemman tutkimuksen ja yhteensä 4 800 mahasyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tiedot.

Riski sairastua mahasyöpään oli tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa oli, tulokset osoittivat. Kun eniten kuitua saavia verrattiin osallistujiin, jotka söivät vain vähän kuitua, mahasyövän riski oli noin kolmanneksen pienempi.

Kuidun hyödyt johtuvat todennäköisesti monesta eri seikasta. Kuidut nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, mikä vähentää myös altistumista syöpää aiheuttaville aineksille. Kuitupitoinen ruokavalio myös sisältää muita terveellisiksi tiedettyjä ainesosia.

Suomessa kuidun saantisuositus on 25–25 grammaa päivässä. Kuituja saa parhaiten, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.

Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa mahasyöpä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti, mutta niitä todetaan silti noin 650 vuosittain.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

3. syyskuuta 2024

Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lapselle kotona lukemisen, laulamisen ja vapaiden tarinoiden kertomisen yhteyttä 2,5–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Vapailla tarinoilla tarkoitetaan vanhempien omin sanoin kertomia tarinoita. 

Lukeminen oli tutkimusperheissä kolmesta tukimuodoista yleisintä. Jokainen tukimuoto erikseen oli positiivisesti yhteydessä lasten aktiiviseen sanavarastoon sekä kokonaiskielelliseen tasoon.

– Mitä enemmän vanhemmat lukivat, kertoivat tarinoita tai lauloivat lapsilleen kotiympäristössä, sitä paremmat olivat lasten tuottava sanavarasto sekä kielellinen kokonaistaso, puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija Riikka Mustonen kertoo.

Lisäksi mitä enemmän vanhemmat lukivat tai kertoivat tarinoita lapsilleen, sitä paremmat fonologiset taidot eli esimerkiksi äänteiden tuottaminen ja äänteiden yhdistäminen lapsilla oli.

Monipuolinen sanasto ja erilaiset lauserakenteet kehittävät

Lapsen kieli kehittyy parhaiten yhteisissä jaetuissa tilanteissa, joissa lapsi saa kielellisesti rikasta mallia. Leikki-iässä lapset hyötyvät muun muassa siitä, että kuulevat monipuolista sanastoa ja erilaisia lauserakenteita.

Lukemisella, laulamisella ja tarinoiden kertomisella on kaikilla oma paikkansa lapsen kielenkehityksessä. Kirjat sisältävät usein arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Laulujen melodia ja rytmi voivat puolestaan edistää sanojen oppimista. 

– Tarinankertomistilanteessa vanhemman on helppo ottaa lapseen katsekontaktia, käyttää puhetta tukevia eleitä sekä elävöittää tarinaa äänenpainoilla. Nämä keinot voivat auttaa lasta keskittymään tarinan kuuntelemiseen, Mustonen kertoo.

Lukeminen kaikkein hyödyllisintä

Tutkituista kolmesta kielenkehityksen tukimuodosta ainoastaan lukeminen oli yhteydessä ymmärtävään sanastoon sekä laajemmin puheen ymmärtämiseen. Lapselle kotona lukemisen määrä selitti myös parhaiten sanaston taitoja sekä kielellistä kokonaistasoa myös silloin, kun lasten ikä, esikoisuusasema, päivähoidon määrä sekä vanhempien koulutustaso kontrolloitiin analyyseissa. Tarinoiden kertominen puolestaan selitti parhaiten lasten kieliopillisten taitojen vaihtelua taustamuuttujien kontrolloimisen jälkeen.   

- Toivoisin, että nykyisessä digitaalisessa maailmassakin perheet muistaisivat, että yksinkertaiset kasvokkaista vuorovaikutusta sisältävät aktiviteetit ovat paras tapa tukea lapsen kielen eri osa-alueiden kehittymistä, Mustonen sanoo.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla