Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta, astma- ja sydänyhdyshenkilö
Muut erityispalvelut: Lapsille leikkinurkkaus
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16, juhlapyhinä suljettu.
2. pääsiäispäivänä, juhannuspäivän jälkeisenä sunnuntaina ja tapaninpäivänä klo 12-16
joulu- ja juhannusaattona klo 9-12

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Terveydeksi!-lehden uutisia

Raskauden aikainen korkea verenpaine yleistynyt moninkertaisesti sitten 1970-luvun

18. lokakuuta 2019 – Ilmiö saattaa liittyä keskimääräisen synnytysiän nousuun. Raskauden aikana korkea verenpaine voi muun muassa haitata sikiön kehitystä. Lue koko artikkeli

18. lokakuuta 2019

Raskauden aikana korkeaa verenpainetta potevien määrät ovat Yhdysvalloissa moninkertaistuneet vuosien 1970–2010 välillä. Ilmiö saattaa liittyä keskimääräisen synnytysiän nousuun, Hypertension-lehden julkaisemat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 151 miljoonan naisen terveystietoja, ja niiden perusteella raskauden aikana kroonisesti korkeaa verenpainetta potevien määrä on 13-kertaistunut 1970-luvun jälkeen. Vuonna 1970 verenpaineongelmia oli vain noin yhdellä raskaana olevalla naisella tuhannesta, kun vuonna 2010 korkeaa verenpainetta poti jo 15 naista tuhannesta. Kehitys havaittiin tasaisesti halki vuosien.

Samaan aikaan myös lihavuus ja naisten tupakointi ovat yleistyneet. Ne kummatkin nostavat verenpainetta, mutta analyysin perusteella eivät selitä nyt havaittua kehitystä. Selitys saattaakin löytyä synnyttäjien iästä, sillä tulosten perusteella verenpaineongelmat olivat sitä yleisempiä mitä iäkkäämpi synnyttäjä oli. Lisäksi haitalliset muutokset ruokavaliossa, fyysisessä aktiivisuudessa ja muissa elintavoissa saattavat olla ilmiön taustalla.

Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta, mutta myönteinen kehitys on 2000-luvulla hidastunut. Silti yhä noin kahdella miljoonalla aikuisella on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla. Raskauden aikana korkea verenpaine voi muun muassa haitata sikiön kehitystä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Hidas kävelyvauhti kertoo ongelmista jo keski-iässä

17. lokakuuta 2019 – Keski-ikäisen kävelytestejä voitaisiin mahdollisesti käyttää muun muassa muistisairauksien vaarassa olevien varhaiseen tunnistamiseen. Lue koko artikkeli

17. lokakuuta 2019

Hidas kävelyvauhti on yhdistetty moniin terveysriskeihin iäkkäillä, mutta samanlaisia yhteyksiä havaitaan jo keski-ikäisillä, tuore tutkimus osoittaa. Keski-ikäisen kävelytestejä voitaisiinkin mahdollisesti käyttää muun muassa muistisairauksien vaarassa olevien varhaiseen tunnistamiseen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja se perustuu kuuluisan Dunedin-tutkimuksen aineistoihin. Tutkimuksessa noin tuhatta uusiseelantilaislasta on seurattu syntymästä aina 45-vuotiaaksi.

Tulosten perusteella hitaasti 45-vuotiaana kävelevien kehosta löytyi selvästi enemmän fyysisiä ja biologisia muutoksia, jotka viittaavat nopeampaan ikääntymiseen. Erot näkyivät aivojen rakenteissa, mutta myös esimerkiksi kasvojen vanhentumisessa.

Hidas kävelyvauhti keski-iässä liittyi myös monien tiedollisten kykyjen alhaisempaan tasoon, mutta hieman yllättäen yhteys näkyi myös lapsuudessa. Toisin sanoen keski-ikäisenä hitaasti kävelevistä monien tiedolliset kyvyt olivat hieman heikommat jo lapsuudesta saakka.

Tutkijoiden havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, joissa toivon mukaan saataisiin enemmän tietoa myös nyt todettujen yhteyksien mekanismeista. Tulokset joka tapauksessa viittaavat siihen, että kävelynopeutta voidaan käyttää terveysriskien ja kehon ikääntymisen mittarina jo keski-iässä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Positiiviset lapsuuden kokemukset suojaavat aikuisiän mielenterveysongelmilta

15. lokakuuta 2019 – Lämpimät perhesuhteet ja hyvät lapsuuden kokemukset voivat pienentää mielenterveysongelmien riskiä. Kokemusten vaikutus nähdään myös henkilöillä, joiden lapsuudessa on ollut lisäksi vaikeuksia ja kaltoinkohtelua. Lue koko artikkeli

15. lokakuuta 2019

Lämpimät perhesuhteet ja hyvät lapsuuden kokemukset voivat pienentää mielenterveysongelmien riskiä, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Positiivisten kokemusten vaikutus nähdään myös henkilöillä, joiden lapsuudessa on ollut lisäksi vaikeuksia ja kaltoinkohtelua.

Lähes 6 200 yhdysvaltalaisaikuisen kyselyyn perustuvat tulokset osoittivat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien olevan 50–70 prosenttia harvinaisempia aikuisilla, joiden lapsuus oli ollut monin tavoin turvallinen ja lämmin. He kokivat saavansa enemmän tukea ja hyväksyntää myös aikuisena, tutkijat havaitsivat.

Positiivisina kokemuksina ja piirteinä pidettiin muun muassa hyviä keskusteluyhteyksiä perheen sisällä, luottamuksellista ja tukevaa ilmapiiriä kotona, hyviä ystävyyssuhteita ja positiivisia koulukokemuksia.

Hyvät lapsuuden kokemukset pienensivät mielenterveysongelmien riskiä myös osallistujilla, joiden lapsuudessa oli ollut myös henkistä tai fyysistä kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä tai vanhempien päihdeongelmia.

Yhdysvaltalaisten havainnot osoittavat lapsuuden positiivisten kokemusten ja turvallisen kasvuympäristön voivan vaikuttaa mielenterveyteen halki elämän. Havainnot viittaavat myös siihen, että positiivisten kokemusten tarjoaminen ja niiden edellytysten parantaminen voisivat ehkäistä myös riskioloissa kasvavien mielenterveysongelmia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille