Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16
Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Terveydeksi!-lehden uutisia

Elinluovutus on vastuullinen teko

3. lokakuuta 2022 – Elinsiirtoviikolla 3.–8.10. muistutetaan, että elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt. Lue koko artikkeli

3. lokakuuta 2022

Suomessa elinsiirtoa odottaa yli 550 ihmistä. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa, sillä siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Vuosittain uuden elimen saa noin 400 tarvitsevaa.

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto pyritään kuitenkin aina selvittämään. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa oman tahdon toteutumisen ja selkeyttää elinluovutusprosessia. 

- Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, kirjaamalla tahdon Omakantaan, lataamalla elinluovutuskortti-sovelluksen tai vain kertomalla läheisilleen tahtonsa, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Perussairaudet tai ikä eivät välttämättä ole este elinluovutukselle, mutta vain pieni osa vainajista soveltuu elinluovuttajiksi. On todennäköisempää, että itse joskus tarvitsisi elinsiirron, kuin että toimisi elinluovuttajana.

Elinluovuttajaksi kolmella eri tavalla

Usein ajatellaan, että elinluovuttajat ovat onnettomuuksissa loukkaantuneita tai menehtyneitä, mutta näin ei itse asiassa ole.

– Sairaudet ovat suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy. Aivokuolleista elinluovuttajista 81 prosentilla taustalla on aivoverenvuoto tai muu vakava aivotapahtuma, kertoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo HUS:sta.

Elinluovuttajaksi voi tulla kolmella tavalla. 

Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen, läheiselleen, ystävälleen tai tuntemattomalle henkilölle.

Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä. Aivokuolema tarkoittaa täydellistä aivoverenkierron ja kaiken aivotoiminnan pysyvää loppumista.

– Aivokuoleman yhteydessä oma hengitystoiminta lakkaa. Mikäli hengitystä ei keinotekoisesti ylläpidetä, myös sydän pysähtyy, Koivusalo kertoo.

Nykyään Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen.

– Tällaisessa tapauksessa tehohoidossa olevalla potilaalla on palautumaton, vaikea aivovaurio. Kun hoitavat lääkärit toteavat, että toivoa toipumisesta ei ole, on eettisesti perusteltua luopua tehohoidosta ja harkita elinluovutuksen mahdollisuutta, Koivusalo jatkaa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Ientulehdus voi lisätä dementiariskiä

28. syyskuuta 2022 – Tuoreen tutkimuksen mukaan riski sairastua dementiaan tai sitä lievempään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään on noin viidenneksen suurempi potilailla, joiden hammasterveys on huonolla tolalla. Lue koko artikkeli

28. syyskuuta 2022

Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti saattaa suurentaa riskiä sairastua dementiaan tai sitä lievempään muistisairauteen. Erityisesti yhteys näkyy potilailla, joilta on jo irronnut useita hampaita.

Tiedot käyvät ilmi mittavasta 47 tutkimusta kattavasta katsaustutkimuksesta, joissa tarkasteltiin hammasterveyden ja muistisairauksien yhteyttä.

Tulosten perusteella riski sairastua dementiaan tai sitä lievempään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään oli noin viidenneksen suurempi, jos potilaan hammasterveys oli huonolla tolalla.

Lisäanalyysissa yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joilta oli irronnut hampaita tai jotka olivat jo täysin hampaattomia. Kaikkien hampaiden puuttuminen liittyi dementian ja osittainen hampaattomuus kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän riskiin.

Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus johtaa hoitamattomana hampaattomuuteen ja siihen liittyvä tulehdustila on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja mahdollisesti diabeteksen riskiin. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että vaikka heidän katsaustutkimuksensa on tiettävästi kattavin aiheesta tehty selvitys, analysoidut tutkimukset olivat suhteellisen heikkolaatuisia eikä niistä voi päätellä johtuvatko muistisairaudet huonosta hammasterveydestä vai heikkeneekö se vasta muistisairauden myötä. Tämän vuoksi yhteyttä olisi hyvä tutkia lisää.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Yövuorot haastavia verenpainepotilaille

27. syyskuuta 2022 – Säännöllisesti yötöitä tekevillä verenpainepotilailla on kohonnut riski sairastua diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöön, kertoo tuore tutkimus. Lue koko artikkeli

27. syyskuuta 2022

Säännöllisesti yövuoroja tekevät verenpainepotilaat voivat työnsä takia olla suurentuneessa vaarassa sairastua diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöön. Brittitutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yötyö suurentaa kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä terveysriskejä.

Tutkimukseen osallistui 37 000 brittiä, jotka olivat 40–69-vuotiaita keskimäärin 12-vuotisen seurannan alkaessa. Kaikkien osallistujien verenpaine oli koholla.

Säännöllisesti yövuoroja tekevät sairastuivat diabetekseen, sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön 16 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka työskentelivät vain päivisin. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos yövuoroja teki usein ja työ oli jatkunut pitkään etenkin, jos työntekijä oli luonnostaan aamurytminen.

Brittien tulokset vahvistavat näyttöä yötyöhön liittyvistä terveyshaitoista ja osoittavat niiden koskevan etenkin verenpaineongelmaisia. Aiemmissa tutkimuksissa haittoja on havaittu myös terveillä työntekijöillä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille