Tervetuloa

25. helmikuuta 2021

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä.

Jo aiemmin on osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin. Tulokset kertovat, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.

– Tulostemme perusteella masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Tutkijat korostavat, että nyt saatujen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin. Tupakointi on kuitenkin tärkeä huomioida yhtenä masennusta ylläpitävänä tekijänä ja masennuspotilaille on tärkeää tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Helsingin yliopisto totettui tutkimuksen Tutkimus yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa. Tutkimus perustuu yli 1400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 24. helmikuuta arvostetussa Addiction-tiedejulkaisussa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. helmikuuta 2021

Suomessa valmistellaan parhaillaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta. 

Tavoitteena on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista. Tällä hetkellä paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.

Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.

Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä olevista potilastietojärjestelmistä tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen.

Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön toukokuussa 2021.

Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

22. helmikuuta 2021

Borrelioosin on epäilty johtavan mielenterveysongelmiin osalla potilaista, mutta tanskalaistutkimuksen perusteella niin ei näyttäisi olevan. Osaa potilaista kyllä hoidetaan mielenterveysongelmiin käytettävillä lääkkeillä, mutta ne liittyvät todennäköisesti kipuihin ja uniongelmiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu lähes 3 000 neuroborrelioosipotilaan ja 30 000 terveen verrokin terveystietoihin.

Tulosten perusteella neuroborrelioosiin sairastuneilla ei diagnosoitu mielenterveysongelmia eivätkä he tarvinneet niihin sairaalahoitoa sen todennäköisemmin kuin verrokit. Borrelioosidiagnoosia seuraavan vuoden aikana potilaille tosin määrättiin tavanomaista enemmän ahdistuslääkkeitä, unilääkkeitä ja rauhoittavia.

Koska potilailla ei ollut tavallista enempää mielenterveysongelmia, kyseisiä lääkkeitä käytettiin todennäköisesti lyhytaikaisten oireiden tai kipujen ja niiden aiheuttamien univaikeuksien hoitoon, tutkijat arvelevat.

Tanskalaisten tulokset viittaavat siihen, että borrelioosiin sairastuneet eivät sairastu mielenterveysongelmiin muuta väestöä todennäköisemmin. Havainnot olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Vuosittain ainakin 6 000 suomalaista saa tartunnan, ja heistä 50–80 % oireilee. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla