Tervetuloa

3. lokakuuta 2023

Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot saattavat hidastua nopeammin heti eläkkeelle jäämisen jälkeen, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan etenkin miehillä ja korkeasti koulutetuilla.

Tulokset perustuvat 2 200 eläkkeelle keskimäärin 64-vuotiaana jääneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujien kognitiivisia toimintoja oli mitattu ennen eläköitymistä ja sen jälkeen.

Osallistujien testitulokset olivat tasaisia työuran loppupuolella, mutta heikkenivät selvästi pian eläköitymisen jälkeen. Korkea koulutustaso liittyi parempiin testituloksiin ennen eläköitymistä, mutta myös nopeampaan tulosten heikentymiseen eläköitymisen jälkeen. Työn vaativuus ja monipuolisuus liittyi sekin parempiin tuloksiin työuran aikana, mutta ei näkynyt eläköitymisen jälkeisissä tuloksissa.

Eläköitymisen jälkeen miesten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät selvästi nopeammin kuin naisten. Samoin valkoihoisten osallistujien testitulokset heikkenivät nopeammin kuin afroamerikkalaisten, tulokset osoittivat.

Yhdysvaltalaisten havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ne olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, joissa osallistujia seurataan pitempään. Pitemmässä seurannassa tulokset voivat hyvinkin tasoittua tai muuttua muilta osin.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Dementian kehittymiseen vaikuttavat hyvin monet seikat, joista koulutus ja muut aivoja stimuloivat aktiviteetit ovat vain osa. Tutkimusten perusteella esimerkiksi sosiaalinen ja monipuolisesti aktiivinen elämä ja harrastukset voivat ehkäistä tai lykätä muistisairauksia. Suuri merkitys on myös ruokavaliolla, liikunnalla, savuttomuudella ja alkoholin kohtuukäytöllä.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

28. syyskuuta 2023

Vain muutaman minuutin mittaiset liikuntapyrähdykset voivat auttaa muuten vähän liikkuvia pienentämään syöpäriskiään. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvistaa näkemystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi.

Tutkimukseen osallistui 22 000 keskimäärin 62-vuotiasta vähän liikkuvaa miestä ja naista, joiden liikkumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. Keskimäärin seitsenvuotisen seurannan aikana osallistujilla todettiin yhteensä 2 400 syöpää.

Liikuntapyrähdyksillä tarkoitettiin lyhyitä, mutta fyysisesti raskaita arkiponnisteluja, kuten portaiden kiipeämistä tai nopeaa kävelyä.

Osallistujat, joiden päivissä oli yhteensä runsaat 3 minuuttia näitä pyrähdyksiä, sairastuivat syöpään 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät pyrähdelleet lainkaan. Vaikutus oli lähes kaksi kertaa suurempi, kun analyysi rajoitettiin syöpiin, joiden riskiin liikunnan tiedetään erityisesti vaikuttavan.

Havainnot viittaavat lyhyidenkin liikuntapätkien pienentävän muuten vähän liikkuvien syöpäriskiä. Liikunnan lisäksi kuitenkin monet muutkin seikat vaikuttavat syövän kehittymiseen, joten tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

27. syyskuuta 2023

Alle 50-vuotiaiden syövät ja niistä johtuvat kuolemat ovat yleistyneet merkittävästi edeltävien 30 vuoden aikana, globaali selvitys osoittaa. Elintavat selittävät ainakin osan kehityksestä.

Vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa alle 50-vuotiasta sairastui syöpään, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Suurin osa näistä on rintasyöpiä, mutta nopeimmin ovat yleistyneet eturauhassyöpä ja nenänielun syövät.

Eniten kuolemia tässä ikäryhmässä aiheuttavat rinta-, henkitorvi-, keuhko-, suolisto- ja vatsasyövät. Syöpäkuolemat ovat yleistyneet 30 prosenttia vuodesta 1990. Vuonna 2019 yhteensä noin miljoona alle 50-vuotiasta menehtyi syöpään.

Tutkijoiden mukaan merkittävä osa alle 50-vuotiaiden syövistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin, liialliseen punaisen lihan, suolan ja alkoholin käyttöön sekä puutteelliseen liikuntaan. Lisäksi lihavuus ja korkeat veren glukoositasot selittävät kehitystä.

Jos suunta jatkuu samana, vuoteen 2030 mennessä alle 50-vuotiaiden syövät yleistyvät vielä 30 prosenttia ja syöpäkuolemat 20 prosenttia, tutkijat arvioivat.

Tulokset julkaistiin BMJ Oncology -lehdessä, ja ne perustuvat suuren GBD-tutkimuksen aineistoihin 204 eri maasta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla