Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti, ruotsi
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

Keskikesän aukioloajat

24.6.-11.8.2024

Ma-Pe 9-19

La 9-16

Su SULJETTU


12.8. alkaen palvelemme jälleen myös sunnuntaisin 12-16



Terveydeksi!-lehden uutisia

Nkotiinipusseilla selkeä yhteys muihin nikotiinituotteisiin

17. heinäkuuta 2024 – Nikotiinipussien käyttö on vahvasti yhteydessä nuuskaamiseen, tupakointiin ja sähkösavukkeiden käyttöön, kertoo viimeisin Kouluterveyskysely. Lue koko artikkeli

17. heinäkuuta 2024

Päivittäin tupakoivista 44 prosenttia ja päivittäin sähkösavukkeita käyttävistä 41 prosenttia käyttää myös nikotiinipusseja ja 70 prosenttia nuuskaa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on pääosin vähäistä nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet muita tupakka- ja nikotiinituotteita.

Nikotiinipussien päivittäinen tai satunnaisempi käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista 21 prosenttia käytti nikotiinipusseja.

Tiedot ilmenevät vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Kysely ajoittui osin samaan aikaan, kun Fimea muutti tulkintaansa nikotiinipussien sääntelystä lääkelain alaisena tuotteena ja niiden myynti Suomessa vapautui.

Yhä useampi aikuinen käyttää nuuskaa

Nuuskan käyttö on yleistynyt 20–64-vuotiaassa väestössä vuodesta 2000 vuoteen 2020. Myös nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö on yleistynyt. Tupakointi on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin nuuskan käyttö on yleistynyt.

Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ja naisista yksi prosentti.

Nuuskan käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja miehillä. Sen käyttö on yleistynyt näiden ryhmien lisäksi eritoten aikuisilla, joilla on humalahakuista juomista. Miehillä päivittäinen tupakointi on yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää nuuskaa päivittäin mutta suurempaan todennäköisyyteen käyttää nuuskaa satunnaisesti verrattuna tupakoimattomiin miehiin.

Lakiesitys käsittelyssä

Nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Lakimuutoksen myötä nikotiinipussit tulevat selkeästi myös tupakkalain tavoitteen piiriin. Tupakkalain tavoitteena on, että väestöstä vähemmän kuin viisi prosenttia käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Myös esimerkiksi nuuskan käyttö luetaan tähän tavoitteeseen mukaan.

Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on terveydelle haitallista. Ne voivat sisältää korkean määrän nikotiinia ja lisäksi aineita, jotka voivat edesauttaa nikotiinin imeytymistä. Nuuskassa ja nikotiinipusseissa on myös makuaineita, jotka voivat vedota nuoriin.

- Sekä nuuskan käytön lisääntyminen että nikotiinipussien käytön yleisyys osoittavat, että tuotteiden saatavuutta ja houkuttelevuutta tulee rajoittaa, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.  

 

 

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Litalgin kipulääke vedetään pois markkinoilta

14. kesäkuuta 2024 – Poisvedon syynä on lääkkeen vakavat haittavaikutukset. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Lue koko artikkeli

14. kesäkuuta 2024

Muun muassa vatsakipujen ja -kouristeluiden hoitoon käytetyn Litalgin-lääkkeen myyntiluvat on peruttu, tiedottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Litalgin-valmisteet vedetään välittömästi pois apteekeista, sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Myyntiluvan haltija ei korvaa kuluttajille jo toimitettuja reseptilääkkeitä. Tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi.

Vakavia haittavaikutuksia

Litalgin-lääkkeen poisvedon syynä on sen vakavat haittavaikutukset, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lääkkeen on havaittu muun muassa aiheuttavan agranulosytoosia eli jyvässolukatoa. Jyvässolut ovat tärkeitä soluja elimistön luonnollisessa immuniteetissa.

Vakavien haittatapahtumien välttämiseksi riskien minimointitoimenpiteitä on lääkkeen kohdalla tehty jo useiden vuosien ajan. Litalginin 100 tabletin pakkaus poistettiin markkinoilta vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lääkkeenkäyttäjille on annettu apteekista mukaan potilaskortti, joka muistuttaa agranulosytoosin vaarasta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämäksi. Agranulosytoosia raportoidaan edelleen paljon ja viimeisten 20 kuukauden aikana on todettu kaksi vakavaa agranulosytoositapausta. 

Litalginin vaikuttavat aineet ovat metamitsoli ja pitofenoni. Lääkevalmisteen hyväksytyt käyttöaiheet ovat olleet ruoansulatuskanavan sekä sappi- ja virtsateiden koliikkikivut ja rakkokouristukset.

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Löhöily vaarallista lapsen sydämelle

13. kesäkuuta 2024 – Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Lue koko artikkeli

13. kesäkuuta 2024

Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan kumoaa vaikutuksen.

Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Exeterin yliopiston yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 1 700 brittilasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi.

Seurannan alkaessa lapset löhöilivät keskimäärin 6 tuntia päivässä, mutta aikuisiässä passiivinen loikoilu vei jo 9 tuntia päivästä. Liikkumista mitattiin aktiivisuusmittareilla.

Tulosten perusteella tämä löhöilyn lisäys liittyi vasemman sydänkammion suurentumiseen ja selitti noin 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana havaitusta muutoksesta.

Vastaavasti 3–4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä liittyi noin puolet vähäisempään sydänkammion kasvuun.

Havainnot osoittavat fyysisen passiivisuuden ja istuskelun liittyvän haitallisiin sydänmuutoksiin, jotka voivat vuosien varrella altistaa mm. sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Löhöilyn vähentämisen ohella tärkeää olisi lisätä lasten ja nuorten kevyttä päivittäistä liikuntaa. Urheilun ja ulkopelien lisäksi tähän riittävät tavalliset touhut kuten pyöräily, kävely ja ulkoleikit.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille