Tervetuloa

25. tammikuuta 2023

Syöpään sairastuneet, mutta siitä selvinneet, ovat suurentuneessa luunmurtumien vaarassa, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Varsinkin lonkan ja nikamien murtumat ovat heillä yleisempiä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä, ja siihen osallistui 92 000 keskimäärin 69-vuotiasta, joista 14 000 sairastui syöpään vuosina 1999–2017.

Pitkälle edenneeseen syöpään 1–5 vuoden sisällä sairastuneiden riski saada luunmurtuma oli kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten, jotka eivät olleet sairastaneet syöpää, tulokset osoittivat.

Riskit koskivat etenkin nikamien ja lonkan murtumia ja olivat voimakkaimpia potilailla, jotka olivat saaneet kemoterapiaa.

Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta todennäköisesti kiihtynyt osteoporoosi eli luukato, lihasmassan vähyys, huono tasapaino ja kävelyn vaikeutuminen selittävät syövästä selvinneiden murtumariskiä.

Tupakointi suurensi ja fyysinen aktiivisuus todennäköisesti pienensi sairastumisriskiä, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että syövästä selvinneiden iäkkäiden potilaiden luunmurtumat vähenisivät, jos heistä useampi liikkuisi aktiivisesti ja lopettaisi tupakoinnin.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä, mutta heistä kaksi kolmannesta paranee. Syöpädiagnoosin saa vuosittain noin 30 000 suomalaista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

19. tammikuuta 2023

Tutkijat ovat tunnistaneet merkkiaineproteiinin, jonka avulla Alzheimerin taudin toteaminen saattaa onnistua jopa kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäiset sairauden oireet ilmaantuvat. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, havainnot voivat aikaistaa Alzheimerin taudin diagnosointia merkittävästi.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Brain-lehdessä, ja niiden perusteella Alzheimerin tautiin sairastuvien verinäytteistä voidaan havaita useita merkkiaineita, joiden pitoisuuksien suurentuminen ennakoi sairastumista.

Näistä varhaisin on GFAP-proteiini, jonka pitoisuus suurenee jo noin kymmenen vuotta ennen kuin Alzheimerin taudin ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Myös pTau181-proteiinin ja neurofilamentin kevytketjun (NfL) pitoisuudet suurentuvat ennen sairastumista, mutta tämä tapahtuu lähempänä oireiden alkua. pTau181 on tunnettu Alzheimerin taudin merkkiaine ja Nfl kertoo aivosolujen vahingoittumisesta.

Tutkijat uskovat, että GFAP-proteiini liittyy aivojen immuunisolujen aktivoitumiseen, mikä tapahtuu ennen Alzheimerin tautiin kuuluvaa tau-proteiinien kertymistä ja vaurioita. Jos suuremmat lisätutkimukset vahvistavat havainnot, GFAP voi tulevaisuudessa mahdollistaa Alzheimerin taudin varhaisen toteamisen ja ehkä jopa hoitamisen ennen oireiden alkamista.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea perhettä, joissa esiintyy harvinaista perinnöllistä Alzheimerin taudin muotoa, jonka kantajista noin puolet sairastuu Alzheimerin tautiin. Osallistujista 33:lla oli sairastumiselle altistava geenimutaatio ja heitä verrattiin 42 sukulaiseen, joilla mutaatiota ei ollut.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

17. tammikuuta 2023

Etenkin toistuvat antibioottikuurit saattavat suurentaa riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen. Vielä on tosin epäselvää, liittyykö riski antibiootteihin vai sairauksiin, joita niillä hoidetaan.

Tiedot perustuvat tanskalaistutkimukseen, jossa käytettiin yli 6 miljoonan yli 10-vuotiaan tanskalaisen rekisteritietoja. Osallistujista 90 prosenttia oli saanut vähintään yhden antibioottikuurin vuosina 2000–2018. Seurannan aikana 36 000 osallistujaa sairastui haavaiseen paksusuolitulehdukseen ja 17 000 Crohnin tautiin.

Antibiootteja saaneet sairastuivat tulehduksellisiin suolistosairauksiin todennäköisemmin kuin osallistujat, joita ei ollut hoidettu antibiooteilla, ja tämä havaittiin riippumatta potilaan iästä. Riskit kuitenkin suurenivat iän myötä.

Antibioottikuuri liittyi 28 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin 10–40-vuotiailla ja 48 prosenttia suurempaan riskiin yli 40-vuotiailla. Sairastumisriski myös suureni tasaisesti mitä useampia antibioottikuureja potilas oli saanut. Suurimmassa sairastumisvaarassa olivat yli viisi antibioottilääkitystä saaneet.

Selkein yhteys havaittiin, kun potilasta oli hoidettu antibiooteilla, joita usein käytetään suoliston tulehdusten hoidossa.

Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vihjaavat etenkin useita antibioottikuureja saavien sairastuvan tulehduksellisiin suolistosairauksiin muita todennäköisemmin.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että antibiootit sekoittavat suoliston bakteerikantoja ja sitä kautta edesauttavat suolistosairauksien syntyä, mutta tästä aineistosta ei voi päätellä johtuuko riski antibiooteista, sairauksista, joilla niitä hoidetaan vai jostain muusta vielä tuntemattomasta seikasta.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gut-lehdessä.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet varsinkin länsimaissa viimeisimpien vuosikymmenten aikana ja nykyään lähes 7 miljoonaa ihmistä potee niitä. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet.

Crohnin tauti on pitkäaikainen ja helposti uusiutuva sairaus, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia tai ummetusta, laihtumista ja kuumeilua. Siihen sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista.

Haavainen paksusuolitulehdus eli haavainen koliitti on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat verenvuotoa ja kipuilua.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla