Tervetuloa

17. syyskuuta 2020

Runsaasti alkoholia käyttävät sairastuvat muita todennäköisemmin dementiaan. Kokonaismäärän lisäksi myös juomistavat vaikuttavat riskiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan dementian vaara on suurentunut henkilöillä, jotka juovat itsensä tajuttomaksi riippumatta siitä, miten paljon he keskimäärin juovat.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja se perustuu yli 130 000 potilaan tietoihin Suomesta, Ruotsista, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. Osallistujat olivat 18–77-vuotiaita 14-vuotisen seurannan alkaessa, ja seurannan aikana heistä 1 100 sairastui dementiaan.

Alkoholia runsaasti eli ainakin 21 alkoholiannosta viikoittain juovat sairastuivat dementiaan viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisemmin.

Dementian riski oli vielä suurempi osallistujilla, jotka olivat menettäneet tajuntansa alkoholin takia edeltävän vuoden aikana. Verrattuna muihin heidän sairastumisriskinsä oli noin kaksi kertaa suurempi. Tämä havaittiin riippumatta siitä, kuinka paljon he keskimäärin joivat. Yhteys koski dementioita yleensä, Alzheimerin tautia sekä verisuoniperäisiä dementioita.

Tutkijat huomioivat analyysissaan monia dementian riskitekijöitä kuten korkean verenpaineen, diabeteksen, sukupuolen, iän ja useita elintapoja, mutta alkoholiin ja sen aiheuttamaan tajuttomuuteen liitetyt vaikutukset näkyivät niistä huolimatta.

Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholinkäyttö on selvä terveyshaitta. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Alkoholiriippuvaisia on noin 5–10 prosenttia suomalaisista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

16. syyskuuta 2020

Koronaviruspandemia on rasittanut terveydenhuoltoa kaikkialla maailmassa täysin ennennäkemättömällä tavalla. Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään päivittäin valtavia haasteita ja stressaavassa ympäristössä työskentely lisää työntekijöiden turvallisuusriskejä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämän Maailman potilasturvallisuuspäivän teemaksi on vuonna 2020 nostettu henkilöstön turvallisuus osana potilas- ja asiakasturvallisuutta. Teema kiteytyy päivän sloganissa ”Turvallinen työntekijä, turvallinen hoito ja hoiva.”

Pelko tartunnasta ja pulaa varusteista

Pelko tartunnan saamisesta ja viruksen levittämisestä terveydenhuoltolaitoksen sisällä luo paineita. Henkilönsuojaimien rajallinen määrä tai niiden riittämätön käyttö, muiden tartuntoja estävien ja rajoittavien toimien puutteellisuus sekä olosuhteiden aiheuttamat
virheet, ovat esimerkkejä seikoista, jotka voivat vaarantaa sekä potilaat että työntekijät.

Vaikka apteekit tunnustetaan EU-maissa terveydenhuollon ammattilaisiksi, varsinkin koronapandemian alkuvaiheessa keväällä monet apteekit ympäri Eurooppaa jäivät ilman henkilökohtaisia suojavälineitä eikä henkilökunnalla ollut mahdollisuutta päästä koronavirustestiin.

Sairastumisilta ja kuolemilta ei vältytty apteekeissakaan. Toukokuun alkuun mennessä Euroopan apteekkijärjestö PGEU oli tilastoinut 37 apteekkihenkilökunnan koronakuolemaa.

Monissa maissa terveydenhuollon työntekijöillä on jatkuvasti kohonnut tartunnan, väkivallan, onnettomuuden, leimautumisen, sairastumisen ja kuoleman riski.

WHO peräänkuuluttaa kaikilta sidosryhmiltä nopeita ja kestäviä toimia, joilla voidaan huomioida ja parantaa terveydenhuollon henkilöstön turvallisuutta. Nämä toimet ovat ensisijaisen tärkeitä potilasturvallisuuden parantamisessa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n 72. yleiskokous toukokuussa 2019 perusti Maailman potilasturvallisuuspäivän. Päivää vietetään 17.9. ja sen tavoitteena tavoitteena on parantaa tietoisuutta potilasturvallisuudesta, lisätä kansalaisten osallistamista terveydenhuollon turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja kehittää kansainvälisiä toimia potilasturvallisuuden
parantamiseksi ja potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

15. syyskuuta 2020

Nykyistä useampi kolesteroliongelmainen saavuttaisi hoitotavoitteet, jos he saisivat statiinien lisäksi myös toista kolesterolilääkettä. Yhdistelmälääkitykset olisivat paikallaan etenkin suuressa sydän- ja verisuonitautien vaarassa oleville.

European Journal of Preventive Cardiology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat DA VINCI -tutkimukseen, joka toteutettiin 18 Euroopan maassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 900 potilasta.

Tulosten perusteella 84 prosenttia potilaista oli vain statiinilääkityksellä, ja heistä 28 prosenttia sai intensiivistä lääkitystä. Vain 9 prosenttia potilaista sai lisäksi etsetimibiä, joka on toisella tapaa toimiva kolesterolilääke, ja 1 prosentti PCSK9-inhibiittoreita yhdessä statiinien kanssa.

Kaikista potilaista vain joka toinen saavutti hoitosuositusten mukaisen tason, mitä voi pitää huonona. Sen sijaan yhdistelmälääkityksellä olevista tavoitteet saavutti kaksi kolmesta.

Tulokset kaipaavat lisätutkimusten varmistusta, mutta ne viittaavat useamman kolesterolilääkkeen yhdistelmän olevan tehokkaampaa kuin pelkän statiinilääkityksen. Erityisesti riskiryhmäläisillä yhdistelmälääkitys voisi paitsi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja myös vähentää niistä johtuvia kuolemia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla