Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti, ruotsi
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Terveydeksi!-lehden uutisia

Vilkas sosiaalinen elämä hidastaa muistisairauksien kehittymistä

18. helmikuuta 2025 – Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Lue koko artikkeli

18. helmikuuta 2025

Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimukseen osallistui 1 900 keskimäärin 80-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen.

Tulosten perusteella sosiaalisesti vähiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskimäärin 88-vuotiaina, mikä oli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista elämää viettävät. Myös dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heillä myöhemmin.

Aivojen monipuolinen käyttäminen sekä sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin monissa tutkimuksissa. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka paljon yhteys johtuu siitä, että sosiaalisesti aktiivista elämää viettävät ovat muita terveempiä ja siksi myös pienemmässä sairastumisvaarassa.

Tutkimus julkaistiin Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Nettiterapia yhtä tehokasta kuin kasvokkainen psykoterapia

17. helmikuuta 2025 – Tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan nettiterapia on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Lue koko artikkeli

17. helmikuuta 2025

Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat vertasivat masennuksen nettiterapian tehoa perinteiseen kasvokkain käytyyn psykoterapiaan modernien tilastotieteellisten ja koneoppimismenetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että nettiterapia on yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia masennuksen hoidossa.

Nettiterapiassa potilas käy terapeutin ohjauksessa läpi samanlaisia kognitiivisen käyttäytymisterapian sisältöjä kuin perinteisessä terapiassa, mutta osin videoihin ja harjoitustehtäviin nojaava tietokoneavusteinen oppimateriaali automatisoi osan terapeutin tehtävistä. Tämä tekee hoidosta edullisempaa.

– Nettiterapia näyttää vähentävän masennusoireita yhtä paljon kuin perinteinen psykoterapia. Nettiterapiaa voidaan siis pitää varteenotettavana vaihtoehtona lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija Tom Rosenström sanoo.

– Nettiterapia ei sovi kaikille, eivätkä kaikki saa riittävää apua nettiterapiasta, ja siksi on tärkeää säilyttää hoitovaihtoehtojen kirjo, hän jatkaa.

Edullinen ja helposti saatavilla oleva hoitovaihtoehto

Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, ja sen hoitaminen vaatii yhä enemmän resursseja. Nettiterapia tarjoaa kustannuksiin vaikuttavan ratkaisun masennuksen hoitoon. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysyntä ylittää tarjonnan. Lisäksi digitaalisten hoitomuotojen kehitys edistää tutkimusta ja hoitoinnovaatioita, mikä voi parantaa tulevien hoitojen tehoa sekä tuo terapian entistä useampien potilaiden ulottuville. Nettiterapiaa voidaan käyttää vaikuttavana hoidon osana myös potilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisempaa apua.

– Vaikka mielenterveyskriisiin vastaaminen voikin edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, myös toimivaa hoitoa tarvitaan. Tuloksemme osoittavat, että rohkeilla innovaatioilla voidaan parantaa hoitojen kustannusvaikuttavuutta ja näin osaltaan vastata kriisiin, Rosenström sanoo.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Lapsen vuorokausirytmi vaikuttaa terveyteen

10. helmikuuta 2025 – Iltavirkuilla lapsilla on taipumus epäterveellisempään ruokavalioon ja painon nousuun myöhemmin. He kokevat myös enemmän sosiaalista jetlagia. Lue koko artikkeli

10. helmikuuta 2025

Lapsen myöhäinen kronotyyppi eli taipumus olla virkeä illalla, saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus.

Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen.

Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.

Iltatyyppisyys altistaa paino-ongelmille myöhemmin

Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.

- Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, kertoo tutkija Anna Abdollahi.

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille