Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme klo 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

APTEEKKI TIEDOTTAA

Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.

Toimi näin asioidessasi apteekissa:

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.




APTEEKKI TIEDOTTAA

Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä

PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI

Kotiin tai työpaikalle saapuessasi 

Ennen ruokailua 

Yskimisen tai aivastuksen jälkeen

WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.

SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT

Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 

Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 

Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta. 

VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN

Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. 

Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta. 

Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.

JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.

Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. 

Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse. 



Terveydeksi!-lehden uutisia

Uupumus ja masennusoireet yleisiä koronapotilailla

16. kesäkuuta 2021 – Hajuaistin tai makuaistin katoaminen, heikotus ja uupumus, masennus, pääkivut ja ahdistus ovat tyypillisiä oireita myös lievissä koronavirusinfektioissa. Oireet saattavat johtua aivojen tulehdustilasta. Lue koko artikkeli

16. kesäkuuta 2021

Masennus, uupumus ja monet muut neurologiset ja psykiatriset oireet ovat yleisiä myös lieväoireista koronavirusinfektiota potevilla, tuore tutkimus osoittaa. Tulokset perustuvat 215 tutkimuksen ja 100 000 potilaan tietoihin.

Yleisimmät neurologiset ja psykiatriset oireet olivat hajuaistin tai makuaistin katoaminen, heikotus ja uupumus, masennus, pääkivut ja ahdistus.

Oireet olivat hyvin yleisiä myös potilailla, joiden koronavirusinfektio ei edellyttänyt sairaalahoitoa. Heistä 55 prosentilla oli uupumusta, 52 prosentilla hajuaistin menetys, 47 prosentilla lihaskipuja, 45 prosentilla makuaistin katoamista ja 44 prosentilla pääkipuja.

Aineistot eivät paljastaneet, mistä oireet tarkalleen johtuvat, mutta taustalla saattaa olla esimerkiksi aivojen tulehdustila, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Synnynnäinen sydänvika löytyy yhä useammin jo raskauden aikana

14. kesäkuuta 2021 – Valtakunnallinen raskaudenaikainen rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta on tehokkaasti lisännyt lasten sydänvikojen löytymistä raskauden aikana. Lue koko artikkeli

14. kesäkuuta 2021

Synnynnäinen sydänvika eli sydämen rakenteellinen poikkeavuus on yleisin lasten rakennepoikkeavuuksista.

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Joka kymmenennellä heistä sydänvika on kriittinen, ja se vaatii toimenpiteitä pian syntymän jälkeen. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä, mutta kriittiset sydänviat ovat edelleen merkittävä vastasyntyneiden ensimmäisten elinviikkojen kuolleisuuden syy.

Raskauden aikainen rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta laajeni valtakunnalliseksi kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2010 lähtien jokaisen kunnan on järjestettävä raskaana oleville vapaaehtoinen maksuton kehityspoikkeavuuksien seulonta yhdenmukaisesti.

- Seulonta-ohjelman käynnistymisen myötä sydänvikojen raskauden aikainen löytyminen on parantunut valtakunnallisesti merkittävästi, kertoo lääketieteen lisensiaatti Johanna Hautala.

Hautala on omassa väitöstutkimuksessaan selvittänyt sydänvikojen esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä tekijöitä sekä sikiödiagnostiikan tasoa ja osuvuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti Suomessa.

- Yksikammioisista sydänvioista löytyi aiemmin raskauden aikana noin puolet, mutta seulontojen myötä luku on kasvanut 83 prosenttiin. Vastasyntyneen sydänvian löytyminen jo raskauden aikana mahdollistaa hoidon suunnittelun jo etukäteen ja nopeuttaa sen aloitusta syntymän jälkeen. Samalla myös vanhemmat pystyvät valmistautumaan siihen, mitä syntymän jälkeen tapahtuu.

Vaikka seulontaohjelma on auttanut synnynnäisten sydänvikojen löytymistä jo raskauden aikana, Hautalan tutkimuksessa selvisi, että alueellisia eroja Suomessa löytyy. Erojen syiden selvittämiseksi tarvittaisiin kattavampia rekisteritietoja.

– Nämä tulokset vahvistavat jo aikaisemmin suositellun valtakunnallisen seulontarekisterin perustamisen tärkeyden, jotta kaikille suomalaisille naisille voitaisiin turvata tasalaatuinen sikiöseulonta, Hautala korostaa.

LL Johanna Hautala väitteli 11.6.2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Prenatal detection of univentricular heart and transposition of the great arteries in Finland".

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

ADHD:ta potevat alttiita myös psykooseille

11. kesäkuuta 2021 – Lapsuusiässä ADHD-diagnoosin saaneet sairastuivat skitsofreniaan tai muuhun psykoottiseen häiriöön noin viisi kertaa muita todennäköisemmin. Lue koko artikkeli

11. kesäkuuta 2021

ADHD-tarkkaavaisuushäiriötä potevat saattavat sairastua psykoosiin tavallista todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kyseisillä sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, mikä saattaa selittää yhteyden.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu 15 tutkimuksen ja 1,85 miljoonan potilaan tietoihin.

Lapsuusiässä ADHD-diagnoosin saaneet sairastuivat skitsofreniaan tai muuhun psykoottiseen häiriöön noin viisi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset, joilla ei ollut ADHD:ta, tulokset osoittivat.

Aineistoista ei voinut päätellä, mistä yhteys johtui, mutta ADHD:lla ja psykooseilla on yhteisiä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa niille kummallekin. Mekanismin tarkempi selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta, mutta lievempi oireilu on selvästi yleisempää. Häiriön keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Suurella osalla oireet jatkuvat läpi elämän ja noin 2–3 sadasta täyttää ADHD:n kriteerit aikuisenakin.

Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille