Keskikesän aukioloajat
27.6.-14.8.2022
Ma-pe 9-19
La 9-16
Su suljettu
Tervetuloa
Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet.
Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.
Erityispalvelut: Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin.
Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.
Yhteystiedot
Särmänkatu 1
32700 Huittinen
Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16 (26.6.-14.8.2022 sunnuntait suljettu)
Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.
Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)
Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi
Ajankohtaista
APTEEKKI TIEDOTTAA
Apteekit palvelevat normaalisti koronavirusepidemian aikana.
Älä kuitenkaan tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä tällöin toista asioimaan puolestasi. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä.
Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.
THL suosittelee kasvomaskin käyttöä kaikille
29. marraskuuta 2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suositustaan kasvomaskien käytöstä kansalaisille. THL suosittelee huonontuneessa epidemiatilanteessa, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttävät kasvomaskia julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan. Suositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.
Kasvomaskia on hyvä käyttää kaikissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa ja joissa tartuntariski saattaa olla suuri. Tartuntariski on suurempi sisätiloissa kuin ulkona.
Erityisesti ihmiset, joilla ei ole rokotusten tai sairastetun taudin tuomaa suojaa, ovat alttiita tartunnalle ja heidän riskinsä tartunnan tai vakavan tautimuodon saamiselle on moninkertainen rokotettuihin verrattuna.
- Koronarokotus ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Virusta on tällä hetkellä paljon liikkeellä, joten myös rokotettujen kannattaa käyttää maskia, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.
Alueelliset viranomaiset voivat antaa omaa aluettaan koskevia maskisuosituksia, jotka perustuvat alueelliseen epidemiatilanteeseen. Lisäksi erilaisten tilaisuuksien järjestäjät voivat antaa omia maskisuosituksiaan, jotka koskevat heidän omia tilojaan.
On hyvä muistaa, että osa COVID-19-tartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eivätkä he tästä syystä ole tietoisia tartunnastaan. Tartunnan saanut voi aiheuttaa muille tartuntariskiä oireettomanakin tai jo muutama päivä ennen oireiden alkua
APTEEKKI TIEDOTTAA
Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia, myös kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt liikkeellä. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä:
NOUDATA MASKISUOSITUSTA
PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI
Kotiin tai työpaikalle saapuessasi
Ennen ruokailua
Yskimisen tai aivastuksen jälkeen
WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.
SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT
Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN
Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä.
Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta.
Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.
JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN
Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.
Koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky.
Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse.
Terveydeksi!-lehden uutisia
Kuulon ja näön heikentymisellä yhteys dementiaan
9. kesäkuuta 2022 – Tuoreen tutkimuksen mukaan riski sairastua dementiaan on 2,6 kertaa suurempi iäkkäillä, joilla sekä kuulo että näkö ovat heikentyneet. Lue koko artikkeli
9. kesäkuuta 2022
Dementia näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa.
Aiemmissa tutkimuksissa sekä huono näkö että huono kuulo on yhdistetty dementiariskiin, mutta niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.
Tutkimukseen osallistui 2 900 keskimäärin 74-vuotiasta, joille tehtiin aivojen magneettikuvaus ja kognitiivista suoriutumista mittaava seulontatesti. Kuulo- ja näkökyvystä kyseltiin tutkimuksen alussa ja viidesti seurannan aikana.
Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.
Lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle
6. kesäkuuta 2022 – Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua myös tyypin 1 diabetekseen. Lue koko artikkeli
6. kesäkuuta 2022
Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle.
Tiedot käyvät ilmi israelilaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin lähes 1,5 miljoonan 16–19-vuotiaan kutsuntatietoja vuosilta 1996–2016. Osallistujat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana 777 sairastui tyypin 1 diabetekseen keskimäärin 25-vuotiaana.
Tulosten perusteella lihavien riski sairastua tyypin 1 diabetekseen oli kaksinkertainen ja ylipainoisten noin puolitoistakertainen, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset. Sairastumisriski havaittiin riippumatta monista taustamuuttujista, ja se suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa.
Tyypin 1 diabetesta kutsutaan usein nuoruustyypin diabetekseksi, koska suuri osa potilaista sairastuu lapsuudessa. Se voi kuitenkin puhjeta myös myöhemmin aikuisiässä. Lihavuus on joissain tutkimuksissa yhdistetty tyypin 1 diabeteksen riskiin lapsilla, mutta tätä ennen samaa ei ole todettu nuorilla aikuisilla.
Aineistosta ei voi päätellä, miksi lihavuus altistaa tyypin 1 diabetekselle, mutta esimerkiksi lihavuuteen liittyvä tulehdus ja aineenvaihdunnalliset ongelmat saattavat kiihdyttää tyypin 1 diabetekseen johtavaa haiman beetasolujen tuhoa. Mekanismin selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.
Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.
Masennuksella yhteys aivoverenkiertohäiriöihin
3. kesäkuuta 2022 – Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Lue koko artikkeli
3. kesäkuuta 2022
Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Riski kuitenkin pienenee, jos masennusoireet helpottavat, tulokset osoittavat.
Masennus on aiemminkin yhdistetty aivoverenkiertohäiriöihin, mutta tutkimuksissa masennus on yleensä määritelty vain yhtenä ajankohtana. Nyt julkaistussa tutkimuksessa oireilua kuitenkin tarkasteltiin neljästi kymmenvuotisen seurannan aikana.
Kun vertailukohtana olivat osallistujat, joilla ei ollut masennusta, aivoverenkiertohäiriöiden riski oli noin viidenneksen suurempi potilailla, jotka oireilivat tasaisesti seurannan aikana. Myös oireiden vaihtelu liittyi sairastumisriskiin. Suurimmassa aivoverenkiertohäiriöiden vaarassa olivat kuitenkin potilaat, joiden masennus paheni seurannan aikana. He sairastuivat kolmanneksen todennäköisemmin kuin oireettomat.
Osalla potilaista masennusoireet helpottivat seurannan aikana ja tulosten perusteella tämä myös pienensi heidän riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä, ja siihen osallistui 12 500 yli 50-vuotiasta, joista 1 400 sairastui aivoverenkiertohäiriöön ensimmäistä kertaa kymmenvuotisen seurannan aikana.