Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti, ruotsi
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Terveydeksi!-lehden uutisia

ADHD:n taustalta löytyi uusia riskitekijöitä

20. toukokuuta 2024 – Raskaudenaikainen stressi ja lyhyt imetys voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore suomalaistutkimus. Lue koko artikkeli

20. toukokuuta 2024

Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore Oulun yliopiston tutkimus. On myös mahdollista, että lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla. ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.

Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Jallow väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24.5.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ADHD:n varhaiset riskitekijät.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Viheralueet edistävät mielenterveyttä

17. toukokuuta 2024 – Puiston tai metsän lähellä asuvat näyttävät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Yhteys selittyy osin pienemillä ilmansaastepitoisuuksilla. Lue koko artikkeli

17. toukokuuta 2024

Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, brittiaineistoon perustuvat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa yli 400 000 brittiä seurattiin keskimäärin 12 vuotta, minkä aikana heistä 17 000 sairastui masennukseen ja 17 000 ahdistuneisuuteen.

Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta.

Viheralueiden läheisyydessä ilmansaastepitoisuudet olivat pienempiä, ja tämä selitti suuren osan viheralueiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteydestä, tutkijat havaitsivat.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Tutkimus julkaistiin Nature Mental Health -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Ajatustyö hidastaa muistin heikkenemistä

14. toukokuuta 2024 – Kognitiivisesti haastavaa työtä tekevät sairastuvat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti on aivoille vähemmän haastava. Lue koko artikkeli

14. toukokuuta 2024

Ajatustyötä tai muuten aivoja haastavaa työtä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

Norjalaisten tulosten perusteella kognitiivisesti haastavaa työtä 30–60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava.

Rutiininomaista fyysistä työtä tekevät sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia ja dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin aivoja haastavaa työtä tekevät.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimukseen osallistui 7 000 norjalaista.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille