Tervetuloa

23. lokakuuta 2024

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. On myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. 

Äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin, kuten äidin painoon, stressiin ja sairasteluun, koko perheen liikuntatottumuksiin, ravitsemukseen ja esimerkiksi koiran omistamiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin, mutta ne eivät selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.

- Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, kertoo väitöskirjatutkija Emma-Reetta Musakka.

Äidin harrastaman liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen ja hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä.

- Vielä emme tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä. Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä, Musakka jatkaa.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa. Osa astmatapauksista voidaan ehkäistä.

- Isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa, havainnollistaa tutkimusta johtanut dosentti Pirkka Kirjavainen.

Tutkimustulokset eivät viitanneet siihen, että viikoittaisen liikuntamäärän lisäys kolmesta kerrasta suuremmaksi olisi ollut yhteydessä vieläkin pienempään astmariskiin. Raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.

- Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen, Kirjavainen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemänteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa MED-tiedejulkaisussa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

9. lokakuuta 2024

Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.

Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta.

Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä.

Influenssarokote on maksuton riskiryhmille

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki 65-vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, sekä sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä.

Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. lokakuuta 2024

Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain.

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu vuosien 1990–2021 tietoihin 204 maasta.

Tarkasteltuna aikana alle 5-vuotiaiden lääkeresistentit infektiot vähenivät 50 prosenttia, mutta yli 70-vuotiailla nähtiin 80 prosentin lisäys.

Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti.

Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla