Tervetuloa

17. kesäkuuta 2019

Päivittäinen mustikoiden syöminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan parantaa verisuonten toimintaa ja nostaa hyvän HDL-kolesterolin tasoja. Vaikutuksen arvellaan johtuvan antosyaniini-flavonoideista, joita on mustikassa runsaasti.

Mustikoiden terveysvaikutuksia on tutkittu aiemminkin, mutta nyt tehty brittitutkimus on ensimmäinen pitkäkestoinen ja laadukas selvitys mustikoiden vaikutuksista.

Osana tutkimusta 115 metabolista oireyhtymää potevaa keskimäärin 63-vuotiasta söi puolen vuoden ajan päivittäin joko 75 grammaa tai 150 grammaa jauhettuja pakastekuivattuja mustikoita tai mustikkajauhetta muistuttavaa lumevalmistetta.

Tulosten perusteella 150 gramman mustikka-annoksia nauttineiden valtimoiden sisäpinnat toimivat paremmin ja olivat seurannan päättyessä kimmoisempia kuin lumevalmistetta saaneiden. Mustikkakuuri suurensi myös terveellisen HDL-kolesterolin pitoisuuksia potilailla, jotka eivät olleet statiinilääkityksellä.

Suotuisista verisuoni- ja kolesterolivaikutuksista huolimatta mustikkakuuri ei parantanut osallistujien insuliiniaineenvaihduntaa, verenpainetta eikä muun muassa sykeaallon nopeutta.

Brittien tulokset ovat uskottavia, mutta havainnot olisi hyvä silti varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa. Mustikat ovat kuitenkin monella muullakin tavoin terveellisiä, joten niiden syömistä kannattaisi lisätä joka tapauksessa. Tutkijat arvioivat mustikkakuurin suotuisten verisuoni- ja kolesterolivaikutusten pienentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin noin 12–15 prosenttia.

Aiemmissa tutkimuksissa mustikoita päivittäin nauttivien iäkkäiden on havaittu pärjäävän paremmin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä. Mustikka saattaa myös lievittää tulehdustiloja ja auttaa sydäninfarktien ja mahdollisesti myös erektio-ongelmien välttämisessä. Mustikassa on flavonoidien lisäksi runsaasti terveellisiä kuituja.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

13. kesäkuuta 2019

Apteekin asiakkaat voivat nyt entistä helpommin valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan antamalla sähköisen valtakirjan. Uudistuksen myötä toisen puolesta asioivan on helppo pistäytyä mihin tahansa apteekkiin vaikka kauppareissun yhteydessä. Erityisesti sähköinen valtuus helpottaa niitä ihmisiä, joilla on sairauden tai muun syyn takia hankaluuksia asioida itse apteekissa. Apteekeissa sähköinen valtuus ei korvaa nykyisiä toimintamalleja, vaan tulee niiden rinnalle uutena vaihtoehtona.

– Sähköiset palvelut täydentävät luontevasti apteekkipalvelua. Kun olet antanut sähköisen valtuuden, puolestasi asioiva henkilö ei tarvitse Kela-korttiasi tai potilasohjettasi apteekissa käydessään. Riittää, että hän todistaa oman henkilöllisyytensä, kertoo asioivansa puolestasi ja antaa henkilötunnuksesi, Apteekkariliiton hankepäällikkö Iiro Salonen kertoo.

Apteekit hyödyntävät ensimmäisenä Suomessa sähköistä valtuutta kivijalka-asioinnissa. Verkkoapteekeissa tapahtuvaan asiointiin sähköisen valtuuden käyttö laajenee loppuvuodesta alkaen.

Apua huoltajalle lapsen lääkkeiden hakemiseen

Sähköisen valtuuden käyttöönoton myötä myös huoltajat pystyvät entistä kätevämmin hoitamaan lapsensa asioita, kun huoltajuustiedot tulevat apteekissa näkyviin automaattisesti väestötietojärjestelmästä. Apteekissa on vain tiedettävä lapsen henkilötunnus.

– Huoltajuustietojen tarkistamisen mahdollisuus helpottaa esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsen Kela-kortti sattuu olemaan puolison lompakossa. Nyt lapsen lääkkeiden hakemiseen riittää, että huoltajalla on mukana oma henkilöllisyystodistus, Salonen huomioi.

Miten annan valtuuden?

Voit antaa sähköisen valtuuden Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä Suomi.fi-verkkopalvelussa kirjautumalla palveluun omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin kansalaisvarmenteella.

Toisen valtuuttamiseen tarvitset hänen nimensä ja henkilötunnuksensa. Valtuus on voimassa kaikissa apteekeissa valitsemasi ajanjakson, korkeintaan 25 vuotta. Valtuuksia voivat antaa vain täysi-ikäiset henkilöt.

Miten pystyn asioimaan sähköisellä valtuudella toisen puolesta?

Kun asioit valtuutettuna toisen henkilön puolesta, tarvitset hänen henkilötunnuksensa. Henkilöllisyytesi tarkistetaan passista, henkilökortista tai ajokortista. Kela-kortti ei siis riitä henkilöllisyyden osoittamiseen. Voimassaolevan valtuuden myötä apteekki saa käyttöönsä kaikki asioinnissa tarvittavat tiedot reseptikeskuksesta ja Kelasta.

Apteekit eivät asiaa tarkistaessaan saa tietoonsa syytä, miksi sähköinen valtuus ei joissain tilanteissa olekaan voimassa. Suomi.fi-palvelun mukaan asiointioikeutta ei ole, jos lapsella tai toisella huoltajalla on turvakielto tai huollonjaosta on muita kuin asumiseen liittyviä sopimuksia tai määräyksiä. Huostaanottotapauksissa asiointioikeutta ei myöskään ole. Jos kohtaat puolesta-asioinnissa ongelmia, ota yhteyttä Kansalaisneuvontaan.

Vanhat toimintatavat pysyvät edelleen rinnalla

Toisen puolesta voit jatkossakin noutaa reseptilääkkeitä myös ilman sähköistä valtuutta. Tällöin on oltava mukanaan potilaan Kela-kortti tai potilasohje.
Sähköinen valtuus antaa kuitenkin laajemmat oikeudet, jolloin valtuutettu pystyy esimerkiksi pyytämään reseptin uusintaa tai mitätöintiä sekä saamaan resepteistä yhteenvedon. Se on myös voimassa kaikissa apteekeissa, toisin kuin paperinen valtakirja.

– Kannattaa lähteä tutustumaan, voisiko sähköinen valtuus helpottaa apteekkiasiointiasi. Apteekeissa autetaan mielellään, jos jokin askarruttaa. Lisätietoja löydät myös Suomi.fi-palvelusta, Salonen muistuttaa.

Tulevaisuudessa viranomaiset pyrkivät mahdollistamaan, että valtuus olisi mahdollista antaa myös virkailijan avustamana asiointipisteessä, tämä edellyttää kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön.

Katso video aiheesta:

Lisätietoja
Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi -palvelu, https://www.suomi.fi/valtuudet
Kansalaisneuvonta, www.kansalaisneuvonta.fi, p. 0295 000 (avoinna ma-pe 8-21, la 9-15)
Etsi lähin apteekki:
www.apteekki.fi

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

11. kesäkuuta 2019

Yksinäisten kuusikymppisten muisti näyttäisi heikkenevän tavallista todennäköisemmin, mutta muistiongelmat voivat puolestaan altistaa yksinäisyydelle, tuore tutkimus osoittaa.

Samaan suuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta tutkimuksista on jäänyt epäselväksi toimiiko yksinäisyyden ja muistin heikkenemisen yhteys kumpaankin suuntaan.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 5 900 keskimäärin 65-vuotiaan kymmenvuotiseen seurantaan, jonka aikana osallistujille tehtiin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavia testejä joka toinen vuosi. Samassa yhteydessä osallistujilta kyseltiin yksinäisyydestä.

Itsensä yksinäiseksi kokeneet pärjäsivät muistia ja kielellisiä taitoja mittaavissa testeissä muita huonommin tutkimuksen alussa. Heidän muistinsa myös heikkeni todennäköisemmin kuin muiden osallistujien.

Hyvin muistitesteissä tutkimuksen alussa pärjänneet välttyivät muita todennäköisemmin yksinäisyydeltä seurannan aikana. Muistin heikkeneminen puolestaan lisäsi yksinäisyyttä, tulokset osoittivat.

Aiempien tutkimusten perusteella yksinäiset ja itsensä sosiaalisesti eristyneiksi kokevat saavat todennäköisemmin myös sydänoireita kuten sydänkohtauksen, rasitusrintakipuja tai jonkin aivoverenkiertohäiriön.

Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla