Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16 Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

APTEEKKI TIEDOTTAA

Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.

Toimi näin asioidessasi apteekissa:

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.




APTEEKKI TIEDOTTAA

Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä

PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI

Kotiin tai työpaikalle saapuessasi 

Ennen ruokailua 

Yskimisen tai aivastuksen jälkeen

WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.

SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT

Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 

Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 

Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta. 

VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN

Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. 

Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta. 

Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.

JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.

Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. 

Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse. 



Terveydeksi!-lehden uutisia

Yöunien pituus saattaa vaikuttaa elinikään

15. syyskuuta 2021 – Tuoreen aasialaistutkimuksen mukaan seitsemäntuntiset yöunet ovat terveyden kannalta optimaali. Lyhyempiä ja pidempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisesti nuorempina. Lue koko artikkeli

15. syyskuuta 2021

Suurelle osalle ihmisistä seitsemäntuntiset yöunet näyttäisivät olevan optimaalisia terveyden kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sitä lyhempiä tai pitempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisemmin nuorempina.

Yöunien ja kuolleisuuden yhteys on havaittu aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa se todettiin aasialaisväestöissä. Tutkimukseen osallistui 320 000 miestä ja naista Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Koreasta. Osallistujat olivat keskimäärin 54–55-vuotiaita ja heitä seurattiin 14 vuotta.

Verrattuna seitsemän tuntia yössä nukkuviin riski menehtyä seurannan aikana oli suurin yli kymmentuntisia yöunia nukkuvilla. Yli kymmenen tuntia nukkuvat miehet menehtyivät 34 prosenttia ja naiset 48 prosenttia todennäköisemmin kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvat. Myös alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien riski oli suurentunut.

Aiemmissa tutkimuksissa myös muutokset yöunien pituudessa on yhdistetty sairauksiin ja kuolleisuuteen. Unen vähentyminen tai pidentyminen saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Suuret D-vitamiiniannokset eivät edistä pikkulasten kehitystä

13. syyskuuta 2021 – Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta. Lue koko artikkeli

13. syyskuuta 2021

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää terveydelle ja siksi lapsille annetaan D-vitamiinilisiä vauvasta alkaen. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka D-vitamiinilisät ovat tarpeellisia, vähemmän on tiedetty eri annosten vaikutuksista lapsen keskushermoston kehitykseen.

Tutkimukseen värvättiin 800 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä lasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko 400 IU:n tai 1 200 IU:n päivittäinen D-vitamiinilisä kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi saakka.

Tulosten perusteella lasten neurologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä ei havaittu eroja riippumatta heidän saamastaan D-vitamiiniannoksesta. Myöskään motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämän kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Joitain viitteitä oli tosin siitä, että suurempia D-vitamiiniannoksia saaneilla oli enemmän esimerkiksi impulsiivista käytöstä, mutta tältä osin tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Lasten veren D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyistä suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole tarpeen keskushermoston kehitykselle ainakaan lapsilla, jotka saavat D-vitamiinia riittävästi. On silti mahdollista, että ne auttavat D-vitamiinivajeisia lapsia, tutkijat kirjoittavat.

400 IU:ta vastaa 10 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Kevyt liikunta pienentää vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä

9. syyskuuta 2021 – Uusi tutkimus osoittaa, että vyötärölihavilla ikäihmisillä erityisesti kevyempi liikunta ja istumisen vähentäminen ovat yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan. Sen sijaan hoikkien ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa edistää parhaiten raskaampi liikunta. Lue koko artikkeli

9. syyskuuta 2021

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa Oulu1945-väestötutkimuksessa tutkittiin 67–70-vuotiaiden oululaisten liikkumista ja paikallaanoloa ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Henkilöiden sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Osallistujat luokiteltiin vyötärönympäryksen mukaan kolmeen ryhmään (hoikka, normaali, vyötärölihava). Istumisen, liikkumisen ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyttä tarkasteltiin erikseen kussakin ryhmässä.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että liikunnan ja sokeriaineenvaihdunnan yhteys ikääntyneillä on riippuvainen vyötärönympäryksestä. Vyötärölihavien ryhmässä kevyt liikunnan havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan paastoinsuliiniin ja elimistön vähäisempään insuliiniresistenssiin, kun taas runsas paikallaanolo oli yhteydessä heikompaan sokerinsietoon. Hoikilla ikääntyneillä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta oli yhteydessä sokerirasituskokeessa mitattuihin alhaisempiin insuliiniarvoihin.

- Diabeteksen riski kasvaa voimakkaasti ikääntyessä ja vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä. Koska terveysliikuntasuositukset ovat monelle ikääntyneelle liian vaativat, on tärkeää löytää keinoja yksilöllisempään, henkilön toimintakyvyn huomioivaan ohjaukseen, kuvailee tutkija Miia Länsitie.

Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja sairaus on erityisen yleinen ikääntyneillä. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille