Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta, astma- ja sydänyhdyshenkilö, lääkityksen kokonaisarviointipalvelu (LHKA)
Muut erityispalvelut: Lapsille leikkinurkkaus
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16, juhlapyhinä suljettu.
2. pääsiäispäivänä, juhannuspäivän jälkeisenä sunnuntaina ja tapaninpäivänä klo 12-16

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

Matkalle tai mökille - lomalle apteekin kautta

Ajantasainen lääkelista

Nykyaikaisista tietojärjestelmistä huolimatta terveydenhuollon ammattilaisilta puuttuu usein ajantasainen tieto potilaan lääkityksestä. Määrätty sähköinen resepti ei aina kerro, miten lääkettä todellisuudessa on käytetty. Tietokannoista ei löydy myöskään tietoa käytössä olevista itsehoitolääkkeistä ja ravintolisistä, mikä on tärkeää turvallisia hoitopäätöksiä tehtäessä. Ammattilaisten työtä helpottaa, jos asiakas esittää terveydenhuollossa asioidessaan ajantasaisen listauksen käyttämistään lääkevalmisteista. Mukana pidettävä lista turvaa hoitoa myös akuuteissa tilanteissa. Jos sinulle ei vielä ole ajantasaista lääkelistaa, kirjaa käytössäsi olevat resepti- ja itsehoitolääkkeet sekä ravintolisät annoksineen ennen lomamatkaa ajantasaiseksi listaksi.


Apteekki.fi–palvelu

Kesällä matka saattaa viedä myös paikkakunnille, jotka eivät olet tuttuja. Matkaaja löytää tarvittaessa lähimmät apteekit helposti älypuhelimen avulla. Apteekki.fi-palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla. Palvelusta löytyvät lähimmät apteekit, etäisyys niihin, apteekkien yhteystiedot, aukioloajat ja sijainnit myös kartalla. Palvelun tarjoaa Suomen Apteekkariliitto.


Tarkista lääkekaappi:

Lääkekaappi on tärkeä osa kesänviettopaikan varustelua. Lääkkeitä ei kannata säilyttää talven yli mökillä tai veneessä, sillä suuret lämpötilavaihtelut tai kosteus saattavat tehdä niistä käyttökelvottomia. Lomakauden alkaessa, tai jo kevätkunnostuksen yhteydessä, kannattaa tehdä inventaario myös lääkekaappiin, päivittää kaapin sisältö ja viedä mahdollisesti vanhentuneet tai pilaantuneet lääkkeet apteekkiin hävitettäviksi.

Lomailijan lääkekaapista olisi hyvä löytyä

• särky- ja kuumelääkettä (lapsille ja aikuisille omat)

• matkapahoinvointilääkkeet automatkalle/veneilyyn

• maitohappobakteerit, ripulilääke, ummetuslääke

• närästyslääke

• lääkehiili myrkytysten varalle

• antihistamiinia allergiseen reaktioon

• kyypakkaus käärmeenpureman tai ampiaisen piston varalle

• aurinkosuojavoide ja UV-suojattu huulivoide

• kortisonivoidetta ihoärsytyksiin, kuten hyönteistenpuremiin

• perusvoide

• haavanhoitoon haavanpuhdistusaine, sidetarpeet, laastarit sekä rakkolaastarit

Lisäksi mukana olisi hyvä olla

• kuumemittari

• hyttysmyrkky


Aurinkoisia ja lämpimiä kesäpäiviä toivottaen

Huittisten apteekin henkilökunta




Terveydeksi!-lehden uutisia

Hedelmäsokerilla sekä hyötyjä että haittoja

18.8.2017 – Hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen. Lue koko artikkeli

18.8.2017

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja.

Tutkijoiden mukaan erityisesti aikuistyypin diabetesta sairastavat ja heikentyneestä glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnasta kärsivät voisivat hyötyä tästä.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysitutkimuksesta, joissa analysoitiin aiempia tutkimuksia.

Tutkimuksissa terveiden ja diabetesta sairastavien koehenkilöiden ruokavalioista glukoosi ja sakkaroosi oli korvattu fruktoosilla.

Muiden sokerien korvaaminen fruktoosilla eli hedelmäsokerilla johti toisessa tutkimuksista selvästi alhaisempiin ruoanjälkeisiin veren sokeri- ja insuliinitasoihin varsinkin koehenkilöillä, jotka sairastivat diabetesta tai joilla oli ns. esidiabetes.

Fruktoosin saannin lisääminen ei suurentanut triglyseridipitoisuutta, mikä sekin oli positiivinen havainto.

Toisessa tutkimuksessa vaikutukset olivat heikompia, mutta silti samansuuntaisia.

Yhdessä meta-analyysien tulokset viittaavat siihen, että hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen.

Tulosten tulkintaa ja soveltamista vaikeuttaa kuitenkin se, että pitkäaikaiskäytössä runsas fruktoosin saanti voi rasvoittaa maksaa, mikä puolestaan on vaarallisempaa kuin mahdollinen veren glukoositasoissa nähtävä parannus.

On myös hyvä muistaa, että liiallinen sokereiden ja varsinkin lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien nauttiminen edistää mm. lihomista ja on muillakin tavoin epäterveellistä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pexels

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Sienet saattavat ehkäistä muistisairauksia

16.8.2017 – Dementian sairastumisriski havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi ainakin kolmesti viikossa sieniä nauttivilla. Lue koko artikkeli

16.8.2017

Runsaasti sieniä syövät iäkkäät saattavat säästyä muita todennäköisemmin dementialta, tuore japanilaistutkimus vihjaa.

Vielä ei tosin ole varmaa, miksi sienet ehkäisevät dementiaa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja siihen osallistui 13 000 yli 65-vuotiasta japanilaista.

Kuusivuotisen seurannan aikana yhdeksän prosenttia osallistujista sai dementiadiagnoosin, mutta sairastumiset eivät jakautuneet tasaisesti.

Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin tietoihin sienten syömisestä, sairastumisriski havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi ainakin kolmesti viikossa sieniä nauttivilla. Vertailukohtana olivat osallistujat, jotka söivät sieniä harvemmin kuin kerran viikossa.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen taso seurannan alkaessa. Myöskään muu ruokavalio ja kasvisten syöminen eivät selittäneet yhteyttä.

Tästä huolimatta moni analyysissa huomiotta jäänyt seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Yhteys ei myöskään välttämättä koske kaikkia ruokasieniä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Pitkät työviikot voivat altistaa eteisvärinä-rytmihäiriöille

4.8.2017 – Yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien sairastumisriski voi olla jopa 40 prosenttia suurempi. Lue koko artikkeli

4.8.2017

Yli 55-tuntisia työviikkoja painavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan eteisvärinä-rytmihäiriöön. Aiemmissa tutkimuksissa pitkät työviikot on yhdistetty myös aivoverenkiertohäiriöihin.

Osittain suomalaisaineistoon perustuvien tulosten mukaan yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien riski sairastua kymmenen vuoden sisällä on 40 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, jotka työskentelevät noin 35 - 40 tuntia viikossa.

Käytännössä luvut tarkoittavat sitä, että tuhannesta yli 55-tuntisia työviikkoja tekevästä noin 17 sairastui eteisvärinään, kun muista osallistujista sairastui keskimäärin 12.

Pitkälti saman tutkijaryhmän aiemmassa tutkimuksessa pitkät työpäivät yhdistettiin myös aivoverenkiertohäiriöiden suurentuneeseen vaaraan, mikä on järkeenkäypää, sillä eteisvärinä on tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Nyt julkaistut tulokset eivät kuitenkaan paljasta, miksi pitkät työviikot altistavat eteisvärinälle.

Ainakaan osallistujien ikä, sukupuoli tai taloudellinen ja sosiaalinen asema eivät selittäneet tuloksia. Myöskään alkoholin käyttö, lihavuus tai korkea verenpaine eivät olleet yhteyden takana.

Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja ne perustuvat 85 000 keskimäärin 43-vuotiaan kymmenvuotiseen seurantaan. Työviikkojen pituutta kyseltiin tutkimuksen alussa. Tutkimusta veti professori Mika Kivimäki.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille