Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta, astma- ja sydänyhdyshenkilö
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

APTEEKKI TIEDOTTAA

Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.

Toimi näin asioidessasi apteekissa:

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.




APTEEKKI TIEDOTTAA

Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä

PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI

Kotiin tai työpaikalle saapuessasi 

Ennen ruokailua 

Yskimisen tai aivastuksen jälkeen

WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.

SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT

Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 

Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 

Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta. 

VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN

Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. 

Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta. 

Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.

JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.

Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. 

Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse. 



Terveydeksi!-lehden uutisia

Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus yhteydessä toisiinsa

25. helmikuuta 2021 – Tuoreen tutkimuksen mukaan tupakointi on tärkeä huomioida yhtenä masennusta ylläpitävänä tekijänä. Masennuspotilaille olisi tärkeää tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen. Lue koko artikkeli

25. helmikuuta 2021

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä.

Jo aiemmin on osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin. Tulokset kertovat, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.

– Tulostemme perusteella masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Tutkijat korostavat, että nyt saatujen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin. Tupakointi on kuitenkin tärkeä huomioida yhtenä masennusta ylläpitävänä tekijänä ja masennuspotilaille on tärkeää tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Helsingin yliopisto totettui tutkimuksen Tutkimus yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa. Tutkimus perustuu yli 1400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 24. helmikuuta arvostetussa Addiction-tiedejulkaisussa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Omakantaan valmisteilla todistus koronarokotuksesta

23. helmikuuta 2021 – Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Sähköinen koronarokotustodistus Omakantaan pyritään saamaan käyttöön toukokuussa 2021. Lue koko artikkeli

23. helmikuuta 2021

Suomessa valmistellaan parhaillaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta. 

Tavoitteena on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista. Tällä hetkellä paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.

Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.

Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä olevista potilastietojärjestelmistä tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen.

Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön toukokuussa 2021.

Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Borrelioosi ei lisää mielenterveysongelmia

22. helmikuuta 2021 – Tuore tanskalaistutkimus kumoaa epäilyn borrelioosin yhteydestä mielenterveysongelmiin. Potilaiden kipuja ja uniongelmia usein hoidetaan kuitenkin mielenterveysongelmiin käytettävillä lääkkeillä. Lue koko artikkeli

22. helmikuuta 2021

Borrelioosin on epäilty johtavan mielenterveysongelmiin osalla potilaista, mutta tanskalaistutkimuksen perusteella niin ei näyttäisi olevan. Osaa potilaista kyllä hoidetaan mielenterveysongelmiin käytettävillä lääkkeillä, mutta ne liittyvät todennäköisesti kipuihin ja uniongelmiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu lähes 3 000 neuroborrelioosipotilaan ja 30 000 terveen verrokin terveystietoihin.

Tulosten perusteella neuroborrelioosiin sairastuneilla ei diagnosoitu mielenterveysongelmia eivätkä he tarvinneet niihin sairaalahoitoa sen todennäköisemmin kuin verrokit. Borrelioosidiagnoosia seuraavan vuoden aikana potilaille tosin määrättiin tavanomaista enemmän ahdistuslääkkeitä, unilääkkeitä ja rauhoittavia.

Koska potilailla ei ollut tavallista enempää mielenterveysongelmia, kyseisiä lääkkeitä käytettiin todennäköisesti lyhytaikaisten oireiden tai kipujen ja niiden aiheuttamien univaikeuksien hoitoon, tutkijat arvelevat.

Tanskalaisten tulokset viittaavat siihen, että borrelioosiin sairastuneet eivät sairastu mielenterveysongelmiin muuta väestöä todennäköisemmin. Havainnot olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Vuosittain ainakin 6 000 suomalaista saa tartunnan, ja heistä 50–80 % oireilee. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille