Palvelemme normaalien aukioloaikojen mukaan
Arkisin 9-19
Lauantaisin 9-16
Sunnuntaisin 12-16
Tervetuloa
Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet.
Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.
Erityispalvelut: Reseptin uusinta,
astma- ja sydänyhdyshenkilö
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin.
Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.
Yhteystiedot
Särmänkatu 1
32700 Huittinen
Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu.
Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)
Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi
Ajankohtaista
APTEEKKI TIEDOTTAA
Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.
Toimi näin asioidessasi apteekissa:
Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.
Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.
APTEEKKI TIEDOTTAA
Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä
PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI
Kotiin tai työpaikalle saapuessasi
Ennen ruokailua
Yskimisen tai aivastuksen jälkeen
WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.
SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT
Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta.
VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN
Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä.
Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta.
Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.
JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN
Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.
Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky.
Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse.
Terveydeksi!-lehden uutisia
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina
3. elokuuta 2020 – Mobiilisovellus nopeuttaa virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista. Lue koko artikkeli
3. elokuuta 2020
Koronan älypuhelinsovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina 4.8. Sovellusta testataan ensin Helsingin kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöillä. Lisäksi koekäyttöön osallistuvat sovelluksen kehittäjät.
- Koekäytöllä haluamme varmistaa, että tämä koko ketju toimii. Sovelluksen on oltava käyttäjille selkeä, helppokäyttöinen ja ehdottoman tietoturvallinen, ja puhelimen on tunnistettava lähikontaktit luotettavasti. Lisäksi ammattilaisille tarkoitetun käyttöliittymän on oltava sujuva, kertoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.
Jos käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hän saa terveydenhuollosta koodin, jonka hän syöttää sovellukseen. Tämän jälkeen niille sovelluksen käyttäjille, joiden kanssa sairastunut on ollut lähikontaktissa, tulee puhelimeen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ja ohjeet ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Sovellus nopeuttaa näin virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista.
Sovelluksen toiminta perustuu säännöllisesti vaihtuviin ja satunnaisiin tunnisteisiin, joista ei voida suoraan tunnistaa käyttäjiä. Sovelluksen avulla ei voida myöskään tietää, kuka on tartunnan saanut.
Koronasovellus on määrä ottaa varsinaiseen käyttöön syyskuussa. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista, mutta siitä saadaan sitä enemmän apua, mitä useampi ottaa sen ottaa käyttöön.
- Suomalaisten kiinnostus sovellusta kohtaan on hyvällä tasolla. Pyrimme kertomaan ihmisille mahdollisimman selkeästi, miksi sovellus kannattaa ladata ja että sen käyttö on tietoturvallista, Yrttiaho korostaa.
Lisää koronasovelluksesta THL:n sivuilla.
Tupakointi kerryttää rasvaa sisäelimiin
31. heinäkuuta 2020 – Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan tupakoivilla on huomattavasti enemmän rasvaa sisäelinten ympärillä sekä vatsalihasten sisällä kuin savuttomilla. Rasvan kertyminen sisäelinten ympärille lisää riskiä sairastua diabetekseen ja sydäntauteihin. Lue koko artikkeli
31. heinäkuuta 2020
Tupakoinnin ajatellaan ehkäisevän lihomista, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tupakoitsijan kehoon kertyy silti runsaasti rasvaa. Rasva kasaantuu sisäelinten ympärille ja lihaksiin, mikä on jopa vaarallisempaa kuin ns. perinteinen lihavuus.
Tutkimukseen osallistui 3 200 keski-ikäistä yhdysvaltalaista, joiden keskivartalon rasvakoostumus selvitettiin tietokonekuvauksella. Osallistujia seurattiin 25 vuoden ajan.
Kuvantamistutkimukset paljastivat, että tupakoivilla osallistujilla oli huomattavasti enemmän rasvaa sisäelinten ympärillä sekä vatsalihasten sisällä, kun vertailukohtana olivat savuttomat. Tupakoinnin lopettaneet sijoittuivat ryhmien välimaastoon.
Rasvan kertyminen sisäelinten ympärille on erityisen epäterveellistä ja voi johtaa suurempaan sydänoireiden ja diabeteksen riskiin kuin perinteinen lihavuus. Rasva lihasten sisässä puolestaan heikentää lihaksia, mikä aiheuttaa ongelmia etenkin ikääntymisen myötä.
Tutkijat huomioivat tutkimuksessaan monia taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta havainnot on silti syytä varmistaa lisätutkimuksissa. Tutkimus julkaistiin PLoS Medicine -lehdessä.
Tupakointi on Suomessa vähentynyt huomattavasti edeltävien vuosikymmenten aikana, mutta yhä 14 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Tupakoivat sairastuvat sydäninfarktiin noin 3–6 kertaa todennäköisemmin kuin savuttomat.
Pitkät työpäivät altistavat miehiä sydänsairauksille
30. heinäkuuta 2020 – Tuoreen tutkimuksen mukaan yli kymmentuntisia työpäiviä vuosikausia tekevät miehet sairastuvat sydäninfarktiin ja rasitusrintakipuun neljänneksen muita todennäköisemmin. Lue koko artikkeli
30. heinäkuuta 2020
Pitkiä, yli kymmentuntisia työpäiviä vuosikausia tekevät ovat työtahtinsa vuoksi suurentuneessa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yhteys havaitaan miehillä, jotka painavat pitkää päivää vuosikymmeniä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 140 000 ranskalaista miestä ja naista, joista joka kymmenes teki pitkiä työpäiviä vähintään 50 päivänä vuodessa yli kymmenen vuoden ajan.
Verrattuna muihin osallistujiin pitkiä työpäiviä vuosikymmeniä painavat miehet sairastuivat sydäninfarktiin tai rasitusrintakipuun neljänneksen todennäköisemmin, tulokset osoittivat.
Yhteyttä eivät selittäneet osallistujien ikä, mahdollinen ylipaino, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi tai monet muut tekijät, jotka voivat altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.
Samansuuntaisiin tuloksiin päädyttiin muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa yli 52-tuntisia työviikkoja ainakin kymmenen vuoden ajan tekevien havaittiin sairastuvan 60 prosenttia todennäköisemmin syöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin.
Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta mahdollisesti univaje, stressi ja haitalliset elintavat ovat sairastumisriskien taustalla.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.