Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme klo 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

Keväällä palvelemme

Viikolla 19

Ma-ke 10.-12.5. klo 9-19

Helatorstaina 13.5. suljettu

Pe 14.5. klo 9-19

La 15.5. klo 9-16

Su 16.5. klo 12-16


Viikolla 20

Ma-pe 17.-21.5. klo 9-19

La 22.5. klo 9-16

Helluntaina 23.5. suljettu






APTEEKKI TIEDOTTAA

Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.

Toimi näin asioidessasi apteekissa:

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.




APTEEKKI TIEDOTTAA

Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä

PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI

Kotiin tai työpaikalle saapuessasi 

Ennen ruokailua 

Yskimisen tai aivastuksen jälkeen

WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.

SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT

Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 

Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 

Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta. 

VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN

Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. 

Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta. 

Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.

JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.

Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. 

Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse. 



Terveydeksi!-lehden uutisia

Varhain alkava diabetes suurempi dementiariski

11. toukokuuta 2021 – Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetesta potevat sairastuvat dementiaan sitä todennäköisemmin mitä pitempään diabetes on jatkunut. Lue koko artikkeli

11. toukokuuta 2021

Tyypin 2 diabetesta potevat sairastuvat dementiaan sitä todennäköisemmin mitä pitempään diabetes on jatkunut, tuore brittitutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa seurattiin 10 000 brittiä, joista 1 700 sairastui tyypin 2 diabetekseen ja 640 dementiaan keskimäärin 32-vuotisen seurannan aikana. Osallistujat olivat 35–55-vuotiaita seurannan alkaessa.

Verrattuna osallistujiin, jotka eivät sairastaneet diabetesta 70-vuotiaana, yli kymmenen vuotta diabetesta poteneiden riski sairastua dementiaan oli yli kaksinkertainen ja 6–10 vuotta poteneiden 1,5-kertainen. Alle viisi vuotta diabetesta sairastaneet eivät olleet suurentuneessa dementiavaarassa 70-vuotiaana.

Käytännössä luvut tarkoittivat sitä, että yhden vuoden aikana tuhannesta 70-vuotiaasta terveestä osallistujasta keskimäärin 9 sairastui dementiaan, kun yli 10 vuotta diabetesta poteneista sairastui 18.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Tulehduskipulääkkeet turvallisia koronainfektion hoidossa

7. toukokuuta 2021 – Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat, että tulehduskipulääkkeet eivät pahenna koronavirusinfektiota. Tulehduskipulääkkeitä käyttävät eivät myöskään menehdy muita todennäköisemmin tartunnan saatuaan. Lue koko artikkeli

7. toukokuuta 2021

Yleisesti käytettyjen tulehduskipulääkkeiden on epäilty edesauttavan koronavirustartuntoja, mutta tuoreiden tutkimustulosten valossa pelko on ollut turha. NSAID-tulehduskipulääkkeitä käyttävät eivät myöskään menehdy muita todennäköisemmin tartunnan saatuaan.

Tutkimus perustuu 13 000 tulehduskipulääkkeitä saavan ja yhtä monen muilla lääkkeillä hoidetun nivelrikkopotilaan seurantaan. Potilaita seurattiin vuoden 2020 tammikuun lopusta heinäkuun loppuun.

Seurannan aikana koronavirustartuntoja epäiltiin tai todettiin saman verran kummassakin ryhmässä riippumatta potilaiden iästä tai sukupuolesta. Eroja ei ollut myöskään potilaiden kuolleisuudessa seurannan aikana.

Havainnot ovat tervetulleita, sillä joidenkin tutkimusten perusteella NSAID-tulehduskipulääkkeiden on epäilty altistavan koronavirustartunnoille. Niillä on esimerkiksi samoja vaikutusreittejä, jotka periaatteessa voisivat helpottaa koronavirusten pääsyä soluihin. Nyt julkaistujen tulosten perusteella tulehduskipulääkkeitä voi kuitenkin käyttää turvallisesti myös koronavirusepidemian aikana.

NSAID-tulehduskipulääkkeitä ovat muun muassa ibuprofeeni sekä aspiriini ja muut asetyylisalisyylihappovalmisteet.

Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Pyörtymistaipumus saattaa periytyä

6. toukokuuta 2021 – Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan pyörtyily on ainakin osittain perinnöllinen vaiva. Pyörtyilyn havaittiin olevan noin kaksi kertaa yleisempää pyörtymispotilaiden sisaruksilla ja etenkin kaksossisaruksilla. Lue koko artikkeli

6. toukokuuta 2021

Pyörtyilyn yleisin muoto on ruotsalaistutkimuksen perusteella ainakin osin perinnöllinen vaiva. Pyörtyminen on myös yleisempää naisilla kuin miehillä, tulokset osoittavat.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja se perustuu lähes 2,7 miljoonan vuosina 1948–2005 syntyneen ruotsalaisen rekisteritietoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin tavallista eli ns. vasovagaalista pyörtymistä.

Pyörtyily oli noin kaksi kertaa yleisempää pyörtymispotilaiden sisaruksilla ja etenkin kaksossisaruksilla, mutta myös puolisisarukset ja serkut pyörtyilivät tavallista todennäköisemmin. Vertailukohtana olivat henkilöt, joiden sisarukset eivät olleet hakeutuneet hoitoon pyörtymisten vuoksi.

Naiset pyörtyilivät miehiä todennäköisemmin, mutta kaikkein voimakkain yhteys oli miespuolisilla kaksosilla. Heillä sisaruksen pyörtyilyyn liittyi yli viisinkertainen pyörtyilyriski.

Tavallinen pyörtyminen vaivaa arvioiden mukaan yli 40 prosenttia ihmisistä, mutta koska vaiva on ohimenevä ja harvoin vakava, läheskään kaikki eivät hakeudu lääkäriin sen vuoksi.

Yleisin syy pyörtymiseen on verisuonten jänteyden alentuminen. Veri pakkautuu pystyasennossa liiaksi kehoon ja alaraajoihin, jolloin aivot eivät saa tarpeeksi verta. Tavallista pyörtymistä edeltää usein seisominen pitkään paikallaan, kipu, pelko, pahoinvointi, stressitilanne tai epämiellyttävä kokemus kuten verinäytteen ottaminen tai rokotus.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille