Tervetuloa

15.11.2018

Hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus olisi syytä hoitaa kunnolla varsinkin tyypin 2 diabetesta sairastavilta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä voisi parantaa potilaiden glukoositasoja ja mahdollisesti hillitä diabetesta.

Tutkimukseen osallistui 260 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla oli todettu myös hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus eli parodontiitti. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko intensiiviseen hoitoon tai verrokkiryhmään, joka sai pintapuolisemman hoidon.

Kun potilaita verrattiin vuoden mittaisen seurannan päätteeksi, tutkijat havaitsivat intensiivisessä hoidossa olleiden veren glukoositasojen laskeneen enemmän kuin verrokkiryhmäläisten. Ero ei ollut kovin suuri, 0,6 prosenttiyksikköä HbA1c-tasoissa, mutta tälläkin voi olla merkitystä potilaiden hoidossa. Intensiivistä hoitoa saaneiden HbA1c oli tutkimuksen päättyessä 7,8 % ja verrokkien 8,3 %.

Diabetes on ainakin osittain tulehduksellinen sairaus. Parodontiittiin puolestaan liittyy usein laaja tulehdustila, joka on yhdistetty muun muassa sydänoireiden vaaraan. Tätä taustaa vasten onkin uskottavaa, että parodontiitin hoitaminen vaikuttaa myös diabetekseen. Aihetta olisi kuitenkin hyvä tutkia vielä lisää.

Aiemmissa tutkimuksissa parodontiitti on yhdistetty mm. suurentuneeseen aivoverenkiertohäiriöiden, sydänkohtausten, keskenmenojen ja mahdollisesti myös syöpien vaaraan.

Parodontiittia voi ehkäistä pesemällä hampaat säännöllisesti ja käymällä hammastarkastuksissa.

Tulokset julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

6.11.2018

Kohonnutta verenpainetta kannattaisi todennäköisesti heti laskea kahden lääkkeen yhdistelmällä.

Tuoreen italialaistutkimuksen perusteella se voisi ehkäistä sydänoireita tehokkaammin kuin yhden lääkkeen hoito.

Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja niiden mukaan kahdella lääkkeellä heti alusta saakka hoidetut joutuvat sydänoireiden takia sairaalahoitoon noin viidenneksen harvemmin kuin yhdellä lääkkeellä hoidetut. Tämä havaittiin vuoden seurannassa. Yhteys koski iskeemisiä sydänsairauksia, eteisvärinää ja osassa analyysejä myös aivoverenkiertohäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa.

Kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmiä on käytetty ennenkin, mutta tutkimusnäyttö hoidon aloittamisesta kahdella lääkkeellä on ollut vähäistä. Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän- ja verisuonioireiden vaarassa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 44 000 italialaisen terveysrekisteritietoja. Potilaat olivat 40–80-vuotiaita ja heistä 7 500:n verenpainehoito aloitettiin kahdella lääkkeellä, loppujen yhdellä. Vuoden sisällä hoitojen aloittamisesta 2 200 potilasta joutui sairaalaan sydän- ja verisuonitautioireiden takia.

Suomessa korkeaa verenpainetta potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa.

Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

30.10.2018

Päivittäinen matka töihin kannattaisi kulkea pyörällä, jalan tai julkisilla, tuore brittitutkimus osoittaa.

Niin toimivat säästyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja niiden aiheuttamilta kuolemilta todennäköisemmin kuin autolla kaikki matkansa kulkevat.

Tulokset julkaistiin Heart-lehdessä, ja ne perustuvat 360 000 brittiläisen 37–73-vuotiaan terveystietoihin ja kyselyvastauksiin vuosilta 2006–2010.

Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli noin 10 prosenttia pienempi ja riski menehtyä niihin 30 prosenttia pienempi osallistujilla, jotka kulkivat työmatkansa kokonaan tai osittain pyörällä, jalan tai julkisilla liikennevälineillä. Vertailukohtana olivat kaikki matkansa autoilevat.

Yhteys oli vielä voimakkaampi henkilöillä, jotka kulkivat matkojaan fyysisesti aktiivisesti myös vapaa-ajallaan. Aktiiviset kulkutavat todennäköisesti vähensivät sairastumisia myös osallistujilta, jotka eivät matkanneet töihin päivittäin.

Brittien tulokset ovat tervetullut viittaus arkiliikunnan ja työmatkaliikunnan terveyshyödyistä. Hyötyjä näyttäisi saavan, vaikka autoilisi osan matkoistaan, kunhan osan myös kävelee, pyöräilee tai kulkee julkisilla liikennevälineillä.

Fyysisen aktiivisuuden lisäksi tuloksiin on kuitenkin voinut vaikuttaa moni muukin seikka, joten niitä kannattaa tulkita maltillisesti.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla