Tervetuloa

21. tammikuuta 2020

Pitkiä työpäiviä ja työviikkoja tekevät toimistotyöntekijät kärsivät muita todennäköisemmin korkeasta verenpaineesta. Kanadalaistutkimuksen perusteella yhteys koskee myös ns. piilevää korkeaa verenpainetta, joka jää havaitsematta lääkärin vastaanotolla.

Hypertension-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 3 500 kanadalaisen toimistotyöntekijän toistuviin verenpainemittauksiin, jotka tehtiin kolmena ajankohtana viisivuotisen seurannan aikana.

Yli 49 tuntia viikossa työskentelevien verenpaine oli korkea noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin keskimäärin 35-tuntisia työviikkoja tekevien, tulokset osoittivat. Yhteys koski aamulla valvotuissa oloissa tehtyjä sekä työpäivän aikana automaattimittarilla otettuja lukemia.

Tutkijoiden mukaan työstressi ja elintavat eivät selittäneet tuloksia. Myöskään sosioekonomiset seikat, diabetes tai perinnölliset sydänriskit eivät olleet yhteyksien taustalla. Yksi mahdollinen selitys ilmiölle voi olla univaje, minkä tiedetään lisäävän korkean verenpaineen riskiä. Ennen lisätutkimuksia mekanismista ei kuitenkaan ole varmuutta.

Pitkiä työviikkoja painavien on aiemmin havaittu sairastuvan muita todennäköisemmin myös sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja mahdollisesti masennukseen.

Uutispalvelu Duodecim

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

14. tammikuuta 2020

Hengitysilman pienhiukkaset saattavat altistaa monille sairauksille, joiden ei ole tiedetty liittyvän pienhiukkasaltistukseen. Yhteydet näkyvät jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisiä suosituksia pienempiä.

PM2,5-pienhiukkaset on tätä ennen yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja hengityssairauksien aiheuttamiin oireisiin ja kuolemiin, mutta tuoreiden yhdysvaltalaistulosten valossa ne saattavat myös suurentaa riskiä joutua sairaalahoitoon sepsiksen eli verenmyrkytyksen, neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöiden sekä munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Myös muun muassa Parkinsonin tautiin, diabetekseen, laskimotulehduksiin ja laskimoveritulppiin liittyvät sairaalahoidot liittyivät pienhiukkaspitoisuuksien suurenemiseen, mikä on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa.

Valtaosa havaituista yhteyksistä nähtiin jo pitoisuuksilla, jotka alittavat WHO:n nykyiset 24 tunnin altistukselle asettamat raja-arvot, mikä viittaa rajojen olevan liian korkeita. Samansuuntaisia tuloksia on viime vuosina saatu muissakin tutkimuksissa, ja WHO onkin arvioimassa suosituksiaan uudelleen. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2020 aikana.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tutkimus perustuu rekisteritietoihin yli 95 miljoonasta vuosina 2000–2012 tehdystä sairaalakäynnistä. Tiedot yhdistettiin koko Yhdysvallat kattaviin ilmansaastetietoihin.

Uutispalvelu Duodecim

(BMJ 2019;367:l6258)

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. tammikuuta 2020

Laihduttaminen pienentää yli 50-vuotiaiden naisten riskiä sairastua rintasyöpään, mutta vain jos karistetut kilot eivät kerry takaisin muutaman vuoden kuluttua. Tiedot käyvät ilmi katsauksesta, jossa yhdistettiin kymmenen tutkimuksen ja 180 000 naisen terveystiedot.

Tulosten perusteella yli 50-vuotiaat naiset, jotka laihtuivat 2–4,5 kiloa, sairastuivat rintasyöpään 13 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka eivät laihtuneet. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos kiloja karisi enemmän. Yli 9 kiloa laihtuneiden sairastumisriski oli jo 26 prosenttia pienempi, tulokset osoittivat.

Naisten painonkehitystä selvitettiin tutkimusten alussa sekä noin 5 ja 9 vuotta myöhemmin. Rintasyöpäriskin pienentyminen nähtiin naisilla, jotka saavuttivat pitkäaikaisen laihtumisen. Muutaman kilon takaisin kertyminen ei muuttanut tulosta, kunhan painoa oli silti pudonnut runsaasti.

Lihavuus on tiedetty rintasyövän riskitekijäksi, mutta laihduttamisen vaikutukset yli 50-vuotiaiden sairastumisriskiin ovat jääneet vähemmälle tutkimukselle. Nyt julkaistut havainnot perustuvat kuitenkin riittävän suureen potilasjoukkoon, jotta laihtumisen voi sanoa pienentävän rintasyövän riskiä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the National Cancer Institute -lehdessä.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuu noin 5 000 naista vuosittain. Rintasyöpä on yleistynyt, mutta tehokkaiden hoitojen ja varhaisen toteamisen ansiosta 90 prosenttia potilaista on elossa vielä viisi vuotta diagnoosista.

Uutispalvelu Duodecim

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla