Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 150 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Reseptin uusinta, astma- ja sydänyhdyshenkilö
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

APTEEKKI TIEDOTTAA

Apteekit palvelevat koronavirusepidemian aikana.

Toimi näin asioidessasi apteekissa:

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi. Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille. Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä. Puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.




APTEEKKI TIEDOTTAA

Koronaviruksesta uutisoidaan vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa huolta. Kausi-influenssaa ja tavallisia flunssaviruksia on nyt runsaasti liikkeellä. Kaikki hengitystieinfektiot eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkien virusten leviämistä voi estää samoilla keinoilla. Näin estät hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia leviämästä

PESE KÄTESI VEDELLÄ JA SAIPPUALLA USEIN JA HUOLELLISESTI

Kotiin tai työpaikalle saapuessasi 

Ennen ruokailua 

Yskimisen tai aivastuksen jälkeen

WC-käynnin jälkeen. Kuivaa kätesi huolellisesti. Käytä julkisissa tiloissa aina kertakäyttöpyyhkeitä. Jos vesi-saippuapesu ei ole mahdollista, käytä käsien desinfektioainetta.

SUOJAA SUUSI JA NENÄSI KERTAKÄYTTÖNENÄLIINALLA, KUN YSKIT TAI AIVASTAT

Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 

Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 

Suu-nenäsuojuksen käyttö ei yleensä ole tarpeellista tartunnalta suojautumisen kannalta. Jos olet sairas, voit suojata läheisiäsi käyttämällä suu-nenäsuojusta. 

VÄLTÄ TARPEETONTA KOSKETUSTA TARTUNTAVAARALLISIIN PINTOIHIN

Vältä koskettamasta kaiteita ja muita tukirakenteita julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. 

Vältä koskettelemasta käsillä suuta, silmiä tai kasvojen aluetta. 

Vältä epidemiatilanteessa kättelemistä.

JOS EPÄILET SAANEESI TARTUNNAN

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha, jäsenten särky, vilunväristykset, päänsärky ja väsymys.

Uuden koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. 

Jos sinulla on syytä epäillä influenssa- tai koronavirustartuntaa, pysy kotona ja ota Yhteys terveydenhuoltoon puhelimitse. 



Terveydeksi!-lehden uutisia

Perheen pienituloisuus lisää lapsen riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin

23. marraskuuta 2020 – Vanhempien sosioekonomisella asemalla on yhteys lapsen mielenterveyteen aikuisiässä. Neljäsosalle lapsista, jotka syntyvät kaikken alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyy mielenterveydenhäiriö 37 ikävuoteen mennessä. Lue koko artikkeli

23. marraskuuta 2020

Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin. Tutkimusaineistoon kuuluu noin miljoona tanskalaislasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000.

Arvostetussa BMJ-lehdessä julkaistujen tutkimustulosten keskeinen havainto oli, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön.

Tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.

- Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen.

Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Hän korostaa, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota jo lapsuudessa.

– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Mielenterveyshäiriöt ja työmarkkinatulemat” -hanketta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Lundbeckfonden, Stanley Medical Research Institute ja Euroopan tutkimusneuvosto.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Antibioottiresistenssin tilanne Suomessa vielä verrattain hyvä - tilanne voi muuttua nopeasti

18. marraskuuta 2020 – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää. Lue koko artikkeli

18. marraskuuta 2020

Antibioottiresistenssin tilanne on Suomessa edelleen hyvä muuhun Eurooppaan verrattuna, kertovat tuoreet seurantaraportit. Hyvästä tilanteesta huolimatta useille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuotavien Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -bakteerien osuudet ovat olleet kasvussa Suomessa. Beetalaktaamaasi-entsyymit muuttavat bakteerit vastustuskykyisiksi tiettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja vastaan. Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae-bakteerit ovat yleisiä virtsatieinfektioita aiheuttavia bakteereita.

Myös karbapeneemi-ryhmän antibiooteille vastustuskykyisten enterobakteerien (CRE/CPE) määrä Suomessa on viime vuosina ollut kasvussa, vaikka määrä edelleen on melko vähäinen. CPE-bakteerit aiheuttavat hankalasti hoidettavia infektioita esimerkiksi tehohoitopotilailla.

Eurooppalaisittain erittäin huolestuttavaa on vankomysiiniantibiootille vastustuskykyisien VRE-bakteerien yleistyminen. Vuonna 2019 VRE-bakteerien osuus oli 18,3 prosenttia, kun vuonna 2015 sen osuus oli 10,5 prosenttia.

Suomessa vuonna 2018 havaittu VRE-bakteerin lisääntyminen pysähtyi vuonna 2019. VRE aiheuttaa infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on erityisen heikentynyt.

- Vaikka Suomen antibioottiresistenssitilanne on edelleen Eurooppalaisittain hyvällä tasolla, myös meidän on oltava valppaana ja seurattava tilannetta tarkasti. Tilanne voi muuttua nopeastikin, jos ehkäisy- ja torjuntatoimet eivät ole riittäviä, toteaa THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.

Antibioottiresistenssi on jäänyt monilta osin koronakriisin jalkoihin, vaikka sekin on edelleen kiireellistä huomiota ja toimia vaativa maailmanlaajuinen kriisi. Vaarana on, että globaali koronapandemia lisää myös antibioottiresistenssiä. Näin voi käydä, jos antibiootteja käytetään tarkoituksettomasti koronavirusinfektiota sairastaville potilaille tai jos sairaalakäyntien lisääntyessä sairaalahoitoon liittyvät moniresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot lisääntyvät.

- Resistenssin seurannasta on tullut koronapandemian myötä entistä tärkeämpää, Kati Räisänen alleviivaa.

Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Apteekeilta hieno potti maailman lapsille

16. marraskuuta 2020 – Suomen apteekit keräsivät Nenäpäivä-kampanjassa 60 190 euroa maailman heikoimmassa asemassa oleville lapsille. Lue koko artikkeli

16. marraskuuta 2020

Suomen Apteekkariliitto osallistui tänäkin vuonna toisena pääyhteistyökumppanina Nenäpäivä-keräykseen. Apteekit ympäri Suomen ovat loka-marraskuussa keränneet lahjoituksia maailman heikoimmassa asemassa oleville lapsille. 

- Kehitysmaissa lapset ovat vaarassa jäädä ilman elintärkeitä rokotteita koronan vuoksi. Apteekit ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja keräsivät huikean potin, jotta muut vakavat taudit eivät leviäisi, kommentoi Brand Manager Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Apteekkariliiton jäsenapteekit ovat osallistuneet Nenäpäivään myymällä Neniä ja lahjoittamalla osan APTEEKKI-tuotesarjan hoitavien nenäsuihkeiden myynnistä. Lisäksi apteekit ovat kannustaneet asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan mukaan erilaisilla tempauksilla, joita on järjestetty vastuullisesti koronaepidemian rajoitusten puitteissa.

- On ollut mahtavaa seurata, kuinka apteekit ovat jälleen tänä vuonna olleet suurella sydämellä ja entistä innokkaampina mukana Nenäpäivässä, kiittelee Nenäpäivä-säätiön kumppanuuspäällikkö Johanna Mäkelä.

– Apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä koronaviruksen aiheuttama tilanne voi vaikuttaa kehitysmaiden lasten tulevaisuuteen hyvin dramaattisesti. Koulutie saattaa katketa kokonaan tai elintärkeä rokote jäädä saamatta vallitsevan tilanteen vuoksi. Apteekkariliiton ja apteekkien yhteisesti keräämällä upealla potilla järjestömme voivatkin esimerkiksi jakaa lääkkeitä tappavia tauteja vastaan kymmenille tuhansille lapsille. Kiitos jokaiselle, joka on omalla panoksellaan ollut mukana kerryttämässä tätä keräyssummaa, Mäkelä jatkaa.

Kampanja huipentui perjantaina vietettyyn Nenäshow-hyväntekeväisyyslähetykseen, jossa julkaistiin apteekkien keräämä potti, 60 190 euroa. Kokonaisuudessaan keräyspottiin kertyi peräti 3 331 704 euroa. Se on 1 252 577 euroa enemmän kuin viime vuonna ja suurin potti vuosikausiin.

Apteekkien yhteinen nettilipas löytyy verkosta osoitteesta nenäpäivä.fi/apteekki ja sinne voi lahjoittaa vuoden loppuun asti.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille