Tervetuloa

21. maaliskuuta 2019

Jotta lääkkeistä saa parhaimman mahdollisen hyödyn, kannattaa selvittää, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja mikä on lääkehoidon tavoite.

Lääkkeistä tulisi tietää, pystyykö itse havaitsemaan lääkkeen vaikutuksen ja miten nopeasti sen pitäisi alkaa. Näin osaa ottaa yhteyttä lääkäriin, jos lääke ei tehoaisikaan odotetulla tavalla.

Lääkehoidosta kannattaa tunnistaa ja seurata sekä toivottuja että ei-toivottuja vaikutuksia. Lääkkeen vaikutuksista voi keskustella apteekin ammattilaisen tai hoitavan lääkärin kanssa.

Uutta lääkehoitoa aloitettaessa tai itsehoitolääkettä valitessa on erityisen tärkeätä selvittää, sopiiko uusi lääke käytettäväksi yhdessä muiden lääkkeidesi kanssa. Hoitavalle lääkärille ja apteekin ammattilaiselle tiedot muista itsehoitolääkkeistä, rohdoksista ja ravintolisistä ovat tärkeitä, koska ne eivät käy ilmi mistään tietojärjestelmistä. Nämä tiedot auttavat sopivan lääkkeen valinnassa.

Lääkehoito onnistuu lääkityslistan avulla

Lääkityslista on tärkeä työkalu onnistuneeseen lääkehoitoon. Lääkityslistaan kirjataan reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet, rohdokset ja ravintolisät. Valmisteen nimen lisäksi listaan merkitään annos ja valmisteen käyttötarkoitus. Lisäksi kannattaa selvittää ja merkitä myös lääkehoidon tavoite, eli mihin vaivaan ja miksi lääkettä käytetään.

Lääkityslistaan päivitetään tiedot aina, kun lääkityksessä tapahtuu jokin muutos. Lääkityslista kannattaa pitää aina mukana. Apteekissa tai terveydenhuollossa listalta voidaan nähdä mahdollisia yhteisvaikutuksia. Äkillisessä sairaskohtauksessa tai tapaturman sattuessa terveydenhuoltohenkilöstö osaa auttaa parhaimmalla tavalla.

Lääkityslista auttaa myös sinua tuntemaan omat lääkkeesi ja niiden käyttötarkoitukset paremmin.

Apteekit kampanjoivat Lääkehoidon päivänä ajantasaisen lääkityslistan tärkeyden ja lääkehoidon tavoitteiden ymmärtämisen puolesta.

Voit täyttää ja tulostaa oman lääkityslistasi täällä tai pyytää täytettävän pohjan omasta apteekistasi.

Lääkehoidon päivä on vuosittainen teemapäivä

Lääkehoidon päivä on vuosittain vietettävä lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen teemapäivä, joka toteutetaan paikallisina tapahtumina eri puolilla Suomea.

Tavoitteena on lisätä keskustelua lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Lääkkeiden käyttäjiä kannustetaan kysymään ja keskustelemaan lääkkeistään sekä tuntemaan oma lääkehoitonsa ja sen tavoitteet.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. maaliskuuta 2019

Aspiriinia ja muita asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä ei kannata käyttää sydänoireiden ehkäisyyn muuten terveillä ihmisillä. Lääkitys ei vähennä sydänoireista aiheutuvia kuolemia, mutta aiheuttaa monille vakavia verenvuotoja.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu viime aikoina monissa tutkimuksissa, ja yhdessä ne osoittavat asetyylisalisyylihapon olevan huono valinta sydänoireiden ja sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat yhdentoista laadukkaan, satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistoihin ja niiden uuteen analyysiin. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut 160 000 potilasta.

Tulosten perusteella asetyylisalisyylihappolääkitys ei vaikuttanut osallistujien riskiin menehtyä keskimäärin seitsemänvuotisten seurantojen aikana. Hyötyjä ei nähty edes diabetesta sairastavilla eikä kohonneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa olevilla.

Hyötyjen sijaan potilaat saivat vain lääkityksen haittoja. Vakavan verenvuodon sai yksi potilas 250:stä ja kallonsisäisen verenvuodon yksi tuhannesta asetyylisalisyylihappoa saaneesta.

Nyt julkaistussa analyysissa ja myös aiemmissa asetyylisalisyylihappolääkitys ehkäisi sydänkohtauksia, mutta yhteys katosi sen jälkeen, kun analyysi rajattiin uudempiin tutkimuksiin. Vaikuttaakin siltä, että vanhemmissa tutkimuksissa näkyvät yhteydet ainakin osin johtuvat lääkityksen sijaan esimerkiksi osallistujien muista riskitekijöistä.

Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.

Nyt saadut tulokset koskevat vain terveitä, eivät sydän- ja verisuonitauteihin jo sairastuneita. Monilla heistä aspiriini ja muut asetyylisalisyylihappolääkkeet ehkäisevät uusia oireita.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

21. helmikuuta 2019

Apteekkien asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään viime vuoden lopussa reilut 17 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.

Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa on ollut nopeita vaihteluita, mitkä johtuvat pääosin lääkekorvausten muutoksista.

Erityisesti vuoden 2016 alussa käyttöön tullut 50 euron alkuomavastuu on tuonut hintoihin vaihtelua. Tästä huolimatta reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat pysyneet viime vuosina koko ajan vuoden 2009 alun hintatasoa alempana.

Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat pysyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan kutakuinkin ennallaan.

Taksi ja ruoka kallistuivat

Sääntelyn purku ei alentanut taksimatkojen hintoja vaan pikemminkin päinvastoin. 

Taksiliikenteen hinnoittelu vapautui heinäkuussa 2018, jolloin hinnat aluksi laskivat. Lokakuussa hinnat ylittivät kesäkuun hintatason ja joulukuussa taksimatkat maksoivat 4,4 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa.

Myös ruoka on kallistunut. Ruoan halpuuttaminen näkyy tilastoissa vuoden 2014 alun jälkeen vain loivana laskuna, ja ruoan hinta kääntyi uudelleen nousuun vuoden 2017 puolivälissä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla