Tervetuloa

Huittisten apteekki on nykyaikainen apteekki, jolla on 160 vuoden perinteet. 

Apteekki sijaitsee K-Supermarket Lautturin talossa osoitteessa Särmänkatu 1. Sisäänkäyntimme on marketin ovien kautta.


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, Reseptin uusinta
Palvelukielet: suomi, englanti, ruotsi
Palveluhenkilöt: Ammattitaitoinen henkilökuntamme neuvoo lääkitykseen ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteemme on palvella jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Huittisten apteekki on täyden palvelun apteekki. Meiltä saat resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit, sidetarpeet ja laadukkaat apteekkikosmetiikkatuotteet.

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Huittisten apteekki
Särmänkatu 1
32700 Huittinen

Aukioloajat
ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16. Juhlapyhinä suljettu, poikkeuksena toisena pääsiäispäivänä sekä tapaninpäivänä palvelemme 12-16.

Puhelin
(02) 566 665
(02) 569 990 (fax)

Sähköposti
apteekki@huittistenapteekki.fi

Ajankohtaista

Viikon 25 aukioloajat

Ma 17.6. 9-19

Ti 18.6. 9-19

Ke 19.6. 9-19

To 20.6. 9-19

Pe 21.6. 9-12

La 22.6. SULJETTU

Su 23.6. SULJETTU






Keskikesän aukioloajat

24.6.-11.8.2024

Ma-Pe 9-19

La 9-16

Su SULJETTU


12.8. alkaen palvelemme jälleen myös sunnuntaisin 12-16



Terveydeksi!-lehden uutisia

Litalgin kipulääke vedetään pois markkinoilta

14. kesäkuuta 2024 – Poisvedon syynä on lääkkeen vakavat haittavaikutukset. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Lue koko artikkeli

14. kesäkuuta 2024

Muun muassa vatsakipujen ja -kouristeluiden hoitoon käytetyn Litalgin-lääkkeen myyntiluvat on peruttu, tiedottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Litalgin-valmisteet vedetään välittömästi pois apteekeista, sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Myyntiluvan haltija ei korvaa kuluttajille jo toimitettuja reseptilääkkeitä. Tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi.

Vakavia haittavaikutuksia

Litalgin-lääkkeen poisvedon syynä on sen vakavat haittavaikutukset, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lääkkeen on havaittu muun muassa aiheuttavan agranulosytoosia eli jyvässolukatoa. Jyvässolut ovat tärkeitä soluja elimistön luonnollisessa immuniteetissa.

Vakavien haittatapahtumien välttämiseksi riskien minimointitoimenpiteitä on lääkkeen kohdalla tehty jo useiden vuosien ajan. Litalginin 100 tabletin pakkaus poistettiin markkinoilta vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lääkkeenkäyttäjille on annettu apteekista mukaan potilaskortti, joka muistuttaa agranulosytoosin vaarasta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämäksi. Agranulosytoosia raportoidaan edelleen paljon ja viimeisten 20 kuukauden aikana on todettu kaksi vakavaa agranulosytoositapausta. 

Litalginin vaikuttavat aineet ovat metamitsoli ja pitofenoni. Lääkevalmisteen hyväksytyt käyttöaiheet ovat olleet ruoansulatuskanavan sekä sappi- ja virtsateiden koliikkikivut ja rakkokouristukset.

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Löhöily vaarallista lapsen sydämelle

13. kesäkuuta 2024 – Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Lue koko artikkeli

13. kesäkuuta 2024

Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan kumoaa vaikutuksen.

Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Exeterin yliopiston yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 1 700 brittilasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi.

Seurannan alkaessa lapset löhöilivät keskimäärin 6 tuntia päivässä, mutta aikuisiässä passiivinen loikoilu vei jo 9 tuntia päivästä. Liikkumista mitattiin aktiivisuusmittareilla.

Tulosten perusteella tämä löhöilyn lisäys liittyi vasemman sydänkammion suurentumiseen ja selitti noin 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana havaitusta muutoksesta.

Vastaavasti 3–4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä liittyi noin puolet vähäisempään sydänkammion kasvuun.

Havainnot osoittavat fyysisen passiivisuuden ja istuskelun liittyvän haitallisiin sydänmuutoksiin, jotka voivat vuosien varrella altistaa mm. sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Löhöilyn vähentämisen ohella tärkeää olisi lisätä lasten ja nuorten kevyttä päivittäistä liikuntaa. Urheilun ja ulkopelien lisäksi tähän riittävät tavalliset touhut kuten pyöräily, kävely ja ulkoleikit.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Päävammat suurentavat MS-taudin riskiä

10. kesäkuuta 2024 – Päävamman kokeneiden sairastumisriski MS-tautiin on noin kolmanneksen muita suurempi. Kaikkein suurin riski on henkilöillä, joilla oli MS-taudille altistavia geenimuotoja. Lue koko artikkeli

10. kesäkuuta 2024

Päävammat voivat suurentaa riskiä sairastua MS-tautiin varsinkin, jos henkilöllä on tiettyjä MS-taudille altistavia geenimuotoja, tuore tutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella päävamman kokeneiden sairastumisriski on noin kolmanneksen suurempi kuin muiden, ja riski myös kasvaa, jos vammoja on useita.

Kaikkein suurin MS-riski havaittiin potilailla, joilla oli MS-taudille altistavia HLA-geenimuotoja. Heillä päävamma liittyi peräti 18-kertaiseen sairastumisriskiin, tutkijat havaitsivat.

Päävammat on yhdistetty MS-taudin riskiin aiemminkin, mutta geneettisen alttiuden ja päävammojen yhteisvaikutuksia ei ole aiemmin havaittu.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä, ja siihen osallistui 2 000 ruotsalaista MS-tautipotilasta sekä 2 900 tervettä verrokkia.

MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille